Helmikuun lopussa alkaneet sotatoimet Irania vastaan ovat kestäneet pidempään kuin moni uskoi tai toivoi. Useimpien arvioiden mukaan alueen öljy- ja kaasuntuotantokykyä on heikennetty merkittävästi. Vaikka konfliktiin onkin saavutettu jonkinlainen tulitauko, kestää kauan ennen kuin tuotantolaitosten kyky ja asiakkaiden luottamus toimituksiin palautuu.
Sodalla on luonnollisesti ollut merkittävät vaikutuksensa energian hintaan ja inflaatio-odotuksiin globaalisti. Suomelle tämä on myrkkyä: pitkään kestäneen talouden ja työllisyyden heikon kehityksen jälkeen jonkinasteiseen elpymiseen ainakin haluttiin uskoa. Nyt usko on saanut kolauksen, joka näkyy jo talousennusteissa. Mitenkään suurena yllätyksenä sodan aloittaneen USA:n toimintaa ei tulisi pitää – niin kaoottista maan politiikka on Trumpin kaudella ollut ja tulee vielä olemaan.
Talouden ja geopolitiikan vaikutukset vihreään siirtymään vahvistuvat
Energiakriisi vaikuttaa eri maihin ja maanosiin eri tavoin. Eurooppa on nyt varautunut paremmin kuin vuonna 2022, kun Venäjä laajensi sotaansa Ukrainassa. Vihreä siirtymä on vähentänyt fossiiliriippuvuutta Euroopassa, mutta eri tahtisesti maasta riippuen. Pohjoismaiden lisäksi etenkin Espanja ja Portugali ovat vahvemmassa asemassa muihin Euroopan maihin nähden.
Paremmasta varautumisesta huolimatta öljyn ja kaasun hinnan nousulla on merkittäviä vaikutuksia Euroopassa. On mielenkiintoista seurata etenkin Saksan energiapolitiikan kehitystä kriisin aikana. Maassa on käyty viime aikoina kiivasta keskustelua talousministeri Katherina Reichen esiteltyä uusia toimia, jotka monien kriitikoiden mukaan hidastavat maan irtaantumista fossiilienergiasta ja etenkin kaasusta. Moni meilläkin toivoi Suomen muuttavan uuden hallituksen myötä kantaansa esimerkiksi ydinvoiman suhteen, mutta – ei niin yllättäen – linja näyttääkin olevan muuttumassa myönteisemmäksi suhteessa kaasun.
Yhtä kaikki, talous ja geopolitiikka vaikuttavat vihreään siirtymään ja sähköistymiseen yhä voimakkaammin. Kiina on hyvin määrätietoisesti vähentänyt riippuvuuttaan öljystä ja toisaalta kasvattanut öljyreservejään. Samalla maan kauppatase oli viime vuonna ennätykselliset 1200 miljardia ylijäämäinen, osaltaan vihreän siirtymän tuotteiden ansiosta. Ennakkotietojen mukaan Lähi-Idän sota on vain nostanut kiinalaisten vihreän siirtymän tuotteiden kysyntää alkuvuonna, etenkin Aasiassa. Eri puolelta maailmaa on kuultu poliittisten johtajien puheenvuoroja nopean energian säästämisen sekä fossiilienergiasta poissiirtymisen puolesta. Samaa viestiä korostaa kansainvälinen energiajärjestö IEA.
Kansainvälisen järjestyksen järkkyessä oli vain ajan kysymys missä, miten ja kenen taholta energian käyttö aseena voimistuu.
Käynnissä olevan kriisin mahdollisuus ja sen vaikutukset olisi pitänyt nähdä jo vuosia sitten, myös Suomessa. Kansainvälisen järjestyksen järkkyessä oli vain ajan kysymys missä, miten ja kenen taholta energian käyttö aseena voimistuu. Useimmat fossiilienergiaa tuottavista maista, USA mukaan luettuna, kun ovat varsin epäluotettavia toimijoita.
Oikeudenmukaisen siirtymän rooli korostuu entisestään
Kun eri maiden hallitukset joutuvat etsimään nopeasti ratkaisuja energiakriisiin kansalaisten tuskan kasvaessa, joutuvat poliittinen päätöskyky ja uskallus entistä kovemman paineen alle. Tällöin korostuu yhä enemmän se, miten tilanne ja ratkaisut perustellaan kansalaisille. Myös fossiilienergian tuottajat ovat aktiivisia tässä keskustelussa, kun ne yrittävät pitää asemansa ennallaan. Tulokset näemme viimeistään äänestysuurnilla, joiden äärelle käydään tänäkin vuonna eri puolilla maailmaa.
Viime vuosina oikeudenmukaisen siirtymän merkitys on noussut entistä vahvemmin esille kansainvälisissä järjestöissä ja kokouksissa, kun vihreän siirtymän vauhtia halutaan kiihdyttää. Aihe on esillä myös COP-31 ilmastokokouksessa Turkissa loppuvuonna. Nyt sille saatiin kriisin kautta lisää painoarvoa.
Kansainvälinen palkansaajaliike on ollut jo pitkään mukana keskustelussa vihreästä siirtymästä ja sen oikeudenmukaisuudesta. Palkansaajat lähestyvät asiaa etenkin työllisyyden ja ostovoiman muutosten kautta, samalla korostaen toimia, joilla yhä paheneva ilmastonmuutos estetään.
Suomalaiset ovat tässä keskustelussa olleet muiden pohjoismaalaisten kanssa hieman etukenossa. Muutosta on katsottu pitkälti taloudellisten mahdollisuuksien, parantuneen kauppataseen ja omavaraisuuden kautta. Etenkin Keski-Euroopassa epäilevämmät puheenvuorot ovat yleisempiä, joskin muutosta sielläkin on tapahtunut. Mutta on hyvin mahdollista, että energian hinnan nousu ja sen aiheuttama talouden heikentyminen niin kansantalouden kuin kotitaloudenkin osalta voi haastaa vihreän siirtymän kannatuksen jatkossa.
Jaakko Haikonen
Kirjoittaja on STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija
