Keskipalkkaisten taloudellinen tilanne on edelleen tiukka, vaikka reaalipalkat kääntyvät nousuun. STTK:n tuoreen ostovoimakatsauksen mukaan keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tulee yhä tukea keventämällä palkkaverotusta maltillisesti. Tämä vahvistaisi kotimaista kysyntää ja tukisi talouskasvua ilman, että julkinen talous heikkenee.
Reaalipalkat palaavat elinkustannuskriisiä edeltäneelle vuoden 2021 tasolle vasta vuoden 2026 aikana. Vuosien 2022–2025 aikana syntynyt ostovoiman menetys jää kuitenkin pysyväksi.
– Keskipalkkaiset käyttävät lähes kaikki käytettävissä olevat tulonsa kulutukseen. Kun asumisen, ruoan ja liikkumisen kustannukset ovat nousseet voimakkaasti ja verovähennyksiä on karsittu, taloudelliset puskurit ovat monilla hyvin ohuet, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen toteaa.
Verovähennysten karsiminen on kiristänyt arkea
Keskipalkkaisten taloutta ovat viime vuosina kiristäneet muun muassa työmatkakulujen omavastuun korotus, asuntolainojen korkovähennyksen poistaminen, työhuonevähennyksen poistaminen sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Lisäksi kiinteistöverojen korotukset ja nousseet lainanhoitokulut ovat kasvattaneet asumismenoja.
Keskipalkkaisten ostovoima on herkkä hinta- ja veromuutoksille, sillä yllättävät menot voivat nopeasti horjuttaa taloutta. Epävarmuus on heikentänyt luottamusta tulevaisuuteen ja hillinnyt kulutusta, mikä näkyy Suomen taloudessa.
Verotuksen painopiste vinoutunut suurituloisiin
Viimeisimmät tuloverokevennykset ovat kohdistuneet huomattavalta osin suurituloisille. Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotus keveni vuoden 2026 alusta noin 400 miljoonalla eurolla. STTK:n mukaan tämä ei tue kulutuskysyntää yhtä tehokkaasti kuin keski- ja pienituloisille kohdennetut kevennykset.
– Kulutuskysynnän puute on tällä hetkellä talouskasvun suurin este. Keski- ja pienituloiset kuluttavat lähes kaikki tulonsa, joten heidän ostovoimansa vahvistaminen on tehokas tapa vauhdittaa taloutta, Nevalainen painottaa.
STTK esittää, että:
- työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus palautetaan
- työtulovähennystä kasvatetaan ja kohdennetaan aiempaa selkeämmin keski- ja pienituloisille.
Esitetyt veromuutokset vahvistaisivat keskipalkkaisen palkansaajan ostovoimaa noin 50 eurolla kuukaudessa eli noin 600 eurolla vuodessa. Kokonaiskustannus julkiselle taloudelle olisi arviolta 600–700 miljoonaa euroa vuodessa.
Verokevennykset voidaan rahoittaa kehittämällä verorakennetta esimerkiksi yritys- ja yhteisöveron tasoa tarkistamalla, kaventamalla listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia sekä korottamalla haittaveroja. Näin julkisen talouden tasapaino ei heikkenisi.
Lisätiedot: STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen p. 040 079 8958
