Valtiovarainministeriö on alentanut uudessa Julkisen talouden suunnitelmassa (vuosille 2027–2031) arviota valtion verotuloista lähes kolmella miljardilla eurolla vuositasolla verrattuna vuoden takaiseen arvioon. Pudotus on suuri ja kertoo ennen kaikkea siitä, että Suomen talous kasvaa selvästi aiemmin odotettua hitaammin. Taustalla eivät siis ole maan hallituksen päätökset alentaa yritysten tai suurituloisten verotusta, koska ne olivat jo valtion talouden kehyksissä mukana vuoden takaisessa kehyspäätöksessä.
Kun talous ei kasva, vaikutukset näkyvät nopeasti verotuloissa. Hidas kasvu tarkoittaa sitä, että työllisyys ja palkkasumma kasvavat aiempaa hitaammin ja kotitaloudet kuluttavat vähemmän. Kun palkkatuloja syntyy vähemmän ja kulutus hiipuu, myös verotuloja kertyy vähemmän. Osasyynä on myös osa-aikatyön lisääntyminen, mikä vähentää tuloveron tuottoa.
Valtiovarainministeriö laski verotuloennustetta erityisesti kahdessa keskeisessä verossa. Ansio- ja pääomatuloverojen ennustetta pienennettiin noin miljardilla eurolla, mikä kertoo siitä, että ansio- ja pääomatulojen kehitys on vuoden takaista arviota heikompaa. Samalla arvonlisäveron ennustetta laskettiin noin 1,2 miljardilla. Arvonlisävero kertoo suoraan kulutuksesta: kun ihmiset lykkäävät auton hankintaa, remonttia tai muita suurempia ostoksia ja käyttävät palveluita vähemmän, verokertymä kehittyy heikommin.
Verotulojen heikkeneminen on valtion talouden kannalta iso ongelma. Kun tuloja kertyy lähes kolme miljardia euroa odotettua vähemmän, valtion talouden alijäämä kasvaa ja velkaa joudutaan ottamaan enemmän. Samalla aiemmin suunnitellut sopeutustoimet eivät enää riitä tasapainottamaan julkista taloutta.
Palkansaajien näkökulmasta verotulojen heikkeneminen kertoo ennen kaikkea talouden epävarmuudesta. Kulutus riippuu pitkälti siitä, millaiseksi ihmiset kokevat oman taloudellisen tilanteensa ja tulevaisuutensa. Jos työllisyys huolettaa, ostovoima kasvaa heikosti tai julkisten palvelujen tulevaisuus näyttää epävarmalta, moni siirtää kulutuspäätöksiä eteenpäin ja lisää säästämistään, jos se on mahdollista.
Siksi talouspolitiikassa on tärkeää vahvistaa myös palkansaajien luottamusta. Kun ihmiset kokevat taloudellisen tilanteensa vakaaksi ja tulevaisuuden ennakoitavaksi, he uskaltavat kuluttaa. Tämä puolestaan tukee talouskasvua ja vahvistaa myös julkisen talouden veropohjaa.
Pitkällä aikavälillä Suomen julkisen talouden haaste ei olekaan menojen ja tulojen epäsuhta, vaan talouskasvun heikkous. Siksi talouspolitiikan keskeinen tehtävä on vahvistaa kasvun edellytyksiä esimerkiksi koulutuksen, osaamisen, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä investointien kautta. Samalla on huolehdittava siitä, että veropohja pysyy riittävän vahvana ja verotuloja ei karkaa verovälttelyn tai harmaan talouden vuoksi.
Verotuloennusteen lähes kolmen miljardin heikkeneminen on selvä varoitusmerkki. Suomen talous tarvitsee nyt politiikkaa, joka vahvistaa kasvua mutta myös ihmisten luottamusta. Kun palkansaajien arki on vakaalla pohjalla, myös talous lähtee liikkeelle.
Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.
