Suomen työttömyystilanne oli Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan marraskuussa Euroopan heikoin. Suomi siis ohitti aiemman ykkösen eli Espanjan. Työttömyys ylitti kymmenen prosentin rajan vain Suomessa ja Espanjassa.
Tilanne on hurja, koska työttömyyden kasvu on jatkunut Suomessa jo pitkään. Ja vaikka taloudellinen tilanne lähtisikin paranemaan, ei työttömyys häviäisi heti. Lisäksi Suomen ongelma on taloudellisesti hyvinäkin aikoina korkeana pysynyt pitkäaikaistyöttömyys.
Yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli marraskuussa 2025 yli 133 000. Viime vuosien tilastojen perusteella pitkäaikaistyöttömiä on vähimmilläänkin ollut reilu 60 000 henkilöä. Käytännössä on olemassa pitkäaikaistyöttömien joukko, joka ei näytä katoavan paremmissakaan taloudellisissa oloissa. Siksi talous- ja työllisyyspolitiikan toimet ovat keskeisiä.
Maahanmuutto ei riitä työttömyyden kasvun syyksi
Julkisessa keskustelussa maahanmuuton on sanottu ajavan Suomen heikentynyttä työttömyystilannetta. Vaikka maahanmuutolla on merkitystä työllisyys- ja työttömyyslukuihin, on perustelu monessakin mielessä riittämätön.
Ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kasvanut muita nopeammin. Esimerkiksi Tilastokeskuksen taannoisen julkaisun perusteella ulkomaalaisten 20–64-vuotiaiden työttömyysaste oli 11,5 prosenttia vuonna 2022, kun vuonna 2024 se oli jo 16,7 prosenttia.
Samalla on kuitenkin syytä huomata, että väestöryhmien mittakaava on aivan erilainen. Esimerkiksi Työssäkäyntitilaston perusteella vuonna 2022 Suomessa oli yhteensä 257 513 18–64-vuotiasta työtöntä, joista suomalaistaustaisia oli 225 739 ja ulkomaalaistaustaisia 31 774. Vuonna 2024 samat luvut olivat 320 119 työtöntä, joista suomalaistaustaisia 272 122 ja ulkomaalaistaustaisia 47 997.
Työttömyyden kasvu on jatkunut myös vuonna 2025, mutta jo pelkästään vuosien 2022–2024 välillä työttömyys kasvoi yli 60 000 henkilöllä. Samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten työttömyys kasvoi reilulla 16 000 henkilöllä. Työttömyyden mittakaava on siis Suomessa tällä hetkellä niin suuri, ettei maahanmuuton kasvu selitä edes suurinta osaa työttömyydestä ja sen muutoksista.
Työttömyystilanteen taustalla epäonnistunut talouspolitiikka
Työttömyystilanteen taustalta onkin haettava juurisyitä, jotka löytyvät talous- ja työllisyyspolitiikan epäonnistumisista. Suomessa päätettiin jo valmiiksi heikossa ja epävarmassa taloustilanteessa tehdä kokonaiskysyntää heikentäviä ja työmarkkinoiden epäluottamusta lisääviä uudistuksia. Näiden hedelmiä kerätään nyt.
Sekin on hyvä huomata, että talouspolitiikka vaikuttaa myös maahanmuuttajataustaisten työttömyyteen. Tilastokeskuksen edellä mainitun julkaisun mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten työt liittyvät usein hoiva- ja hoitotöihin ja erilaisiin asiakaspalveluammatteihin. Hyvinvointialueiden rahoitushaasteet ja kotimaista kulutusta leikanneet toimet luonnollisesti heikentävät näidenkin ammattien näkymiä. Siinäkään mielessä kasvanutta työttömyyttä ei voi ohittaa vierittämällä syyt maahanmuuttoon.
Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.
