Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkeminen jäämässä työsuhdeturvan heikennysten jalkoihin

Lisätietoja:

Ville Kirvesniemi

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Esitetyt muutokset tasa-arvolakiin eivät yksinään riitä vähentämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Hallitusohjelman linjausten kokonaisvaikutuksena syrjinnän riski kasvaa. 

Nainen yksin leikkipuistossa tuulisena päivänä.

Hallitusohjelman mukaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisyyn on kohdistettava tehokkaampia keinoja. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan muutoksia tasa-arvolakiin. Työryhmän valmistelemassa hallituksen esitysluonnoksessa lakia täsmennetään syrjintäperusteiden, työelämää koskevan syrjintäkiellon, hyvitysvelvollisuuden, työnantajan selvitysvelvollisuuden ja kanneaikojen osalta. 

STTK pitää esitettyjä toimia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseksi riittämättöminä – vaikkakin oikeansuuntaisina ja välttämättöminä. Keinojen riittämättömyyden syitä ovat ennen kaikkea valmistelussa olevat työsuhdeturvan heikennykset: työntekijöiden irtisanomiskynnystä lasketaan ja perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käyttöä helpotetaan. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä liittyy erityisesti määräaikaisen työsopimuksen jatkamatta jättämiseen ja perhevapaalta palaamiseen. 

–  Työsuhdeturvan heikennykset lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä entisestään ja ovat räikeässä ristiriidassa hallitusohjelmakirjauksen kanssa, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi sanoo.  

Syrjinnän havaitseminen määräaikaisissa työsuhteissa helpottuisi hieman 

Pitkälti kosmeettisissa muutoksissa myönteistä on se, että tasa-arvolakiin ehdotetaan työnantajan selvitysvelvollisuuden laajentamista koskemaan määräaikaisia työsuhteita.  

–  Selvitysvelvollisuutta laajentamalla syrjintää voitaisiin havaita määräaikaisuuksissa edes hieman paremmin. Ilman selvitysvelvollisuutta olisivat lakimuutosten vaikutukset syrjinnän kitkemiseen olemattomat, Kirvesniemi sanoo. 

Myös työhönottoa koskevan kanneajan muuttaminen vuodesta kahteen vuoteen on askel oikeaan suuntaan. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat kuitenkin vaatineet palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoon sisältyvän, kolmen vuoden palkkasyrjintää koskevan kanneajan yhtenäistämistä niin, että se koskisi kaikkia syrjintätilanteita. 

Vaikka hallituksen esityksen toimet ovat oikeansuuntaisia ja niiden edistäminen on tarpeellista, esitetyt muutokset eivät yksinään riitä vähentämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää.  

–  Päinvastoin – hallitusohjelman linjausten kokonaisvaikutuksena on syrjinnän riskin kasvu. Tehokkaampia keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseksi tarvitaan, Kirvesniemi sanoo. 

Lisätietoja STTK:ssa: Ville Kirvesniemi, puhelin 040 681 8312.