Ilmasto- ja energiapolitiikan superviikko on tuonut esiin vihreän siirtymän kaksijakoisuuden. Kansainvälisellä tasolla ilmastopolitiikka kohtaa vastatuulta, kun taas Kiinassa vihreä teknologia kasvaa nopeasti.
Marraskuussa ilmasto- ja energiapolitiikan kansainväliset huipputapahtumat, COP30 Brasiliassa ja kansainvälisen energiajärjestö IEA:n World Energy Outlook -katsauksen julkaisu, ovat nostaneet esiin vihreän siirtymän globaalin kehityksen ja haasteet. Näissä tapahtumissa korostuu ilmastopolitiikan kaksijakoisuus: toisaalta kansainvälinen yhteistyö aiheen tiimoilta on vaikeuksissa, mutta toisaalta vihreä teknologia kasvaa erityisesti Kiinan johdolla. Vaikeuksia aiheuttaa erityisesti USA:n hallinnon vetäytyminen kansainvälisestä ilmastotyöstä. Myös joissain Euroopan maissa on havaittavissa vastarintaa vihreää siirtymää kohtaan.
Suomessa vihreän siirtymän investoinneille on asetettu suuria odotuksia talouskasvun moottorina, mutta ainakin tällä hetkellä ne uhkaavat jäädä suurelta osin vain odotuksiksi. Vuoden kääntyessä kohti loppua päättyy nimittäin Suomen hallituksen aikaraja puhtaan siirtymän teollisten investointien tukiohjelman osalta, ainakin toistaiseksi.
Vedystä ei saatukaan talouden pelastajaa
Vielä pari vuotta sitten Suomessa odotettiin vedyn läpimurtoa ja sen tuomia investointeja, mutta Euroopan laajuisesti odotukset vedyn roolista liikenteen ja teollisuuden osalta ovat laskeneet. Vedyn sijaan datakeskukset ovat ottaneet paikan suurten odotusten kantajana. Kaikki investoinnit ovat nykyisessä aneemisessa taloustilanteessa tervetulleita, mutta ovatko datakeskukset todella parasta, mihin Suomi voi käyttää edullisen ja puhtaan sähkön etunsa? Niiden vaikutukset työpaikkoihin ja jalostusasteeseen ovat kuitenkin rajalliset.
Samaan aikaan, kun Suomessa odotetaan vihreän siirtymän vauhdittamaa talouskasvua, Kiina on tunnetusti johdossa aurinkovoiman, sähköautojen ja akkujen osalta. Valopilkkuja löytyy myös Euroopasta. Esimerkiksi Espanjan talouden on arvioitu kasvavan lähes 3 % tänä vuonna, kun Suomen talouskasvun on arvioitu jäävän tänä vuonna alle puoleen prosenttiin. Suomessa sähkön tarjonta on kasvanut tuulivoiman myötä, mutta investointien epävarmuus jarruttaa myös tätä kehitystä.
Suomella ei ole varaa epäonnistua vihreässä siirtymässä
Globaalisti vihreä siirtymä on jo valtava talouden ala ja esimerkiksi kasvu aurinkovoiman ja akkujen osalta laskee sähkön hintaa ja lisää kilpailua sähkön tuottajien välillä. Myös sähköinen liikenne yleistyy nopeasti erityisesti kehittyvissä maissa, ja esimerkiksi Nepalissa sähköautojen osuus uusista autoista on jo yli 70 %. Intian junaverkoston sähköistäminen ja Pakistanin aurinkovoimabuumi osoittavat muutoksen laajuuden.
Suomelle ei ole varaa epäonnistua vihreän siirtymän hyödyntämisessä. Tulilinjalla on sekä ilmasto että teollinen kilpailukykymme. Useat yritykset ja järjestöt ovat pitäneet aihetta kiitettävästi esillä, mutta politiikassa tilanne on toinen ja keskustelu aiheen parissa ristiriitaista. Jos investointeja ja työpaikkoja ei ala kuulua, kansalaisten usko muutokseen horjuu, mikä puolestaan vaikeuttaa vihreän siirtymän etenemistä. Siksi oikeudenmukaisen siirtymä ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä teemoja palkansaajaliikkeelle.
EU:n asema on haastava, kun Kiina vie vihreän teknologian tuotteita ja USA panostaa härskisti fossiilisiin. Euroopan ilmastopolitiikka on poliittisen paineen alla ja kilpailu kiristyy entisestään.
Jaakko Haikonen
Kirjoittaja on STTK:n ilmastopolitiikan asiantuntija