Talouskasvu ja työllisyys hyytyvät pysyvästi – syynä sopeutus

Hystereesinäkemyksen mukaan kokonaiskysynnän puute heikentää talouden kasvu-uraa pysyvästi. Orpon hallituksen sopeutuksen vuoksi BKT jää pysyvästi lähes kolme prosenttia alemmalle tasolle. Työllisyysaste heikkenee rakenteellisesti yhden prosenttiyksikön eli työllisinä ilmaistuna 35 000 henkilöä. Lyhyellä aikavälillä tuotannon ja työllisyyden menetykset ovat kaksinkertaisia: vuosina 2024–28 BKT laskee lähes kuusi prosenttia ja työllisyys heikkenee noin 70 000 henkilöllä.

Kysynnän puute on noussut historiallisen suureksi kasvun esteeksi Suomessa. EK:n suhdannebarometrin mukaan riittämätön kysyntä on mittaushistorian suurin kasvun este alkuvuonna 2025, vaikka ajanjaksoon mahtuu mukaan finanssikriisi, eurokriisi ja koronakriisi. Etenkin Orpon hallituksen sopeutustoimet ovat heikentäneet kysyntää merkittävästi.

Kysynnän puute aiheuttaa pysyvää vahinkoa taloudelle. Esimerkiksi kokonaistuotannon taso eli BKT ja työllisyys jäävät aiempaa kasvu-uraa alemmalle tasolle. Tätä ilmiötä kutsutaan hystereesiksi, jota joskus myös nimitetään polkuriippuvuudeksi. Suomessa meillä on omakohtaista kokemusta hystereesistä, sillä työttömyysaste ei ole koskaan saavuttanut 1990-luvun lamaa edeltävää tasoa lukuisista työn tarjontaa lisäävistä reformeista huolimatta.

Tässä blogissa tarkastelen, kuinka paljon Orpon hallituksen sopeutus heikentää BKT:tä ja työllisyyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Blogini perustuu Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistuun artikkeliini Orpon hallituksen sopeutuksen hystereesivaikutuksista.

Lyhyellä aikavälillä talouskasvu hidastuu merkittävästi

Orpon hallituksen päätösperäinen sopeutus kasvaa 1,5 miljardista eurosta vuonna 2024 lopulta 7,7 miljardiin euroon vuonna 2028. Noin puolet hallituksen päättämistä sopeutustoimista ajoittuu kuluvaan vuoteen. Alla olevassa taulukossa on kuvattu sopeutuksen ajoitus vuosina 2024–2028 sekä sen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen.

Lyhyellä aikavälillä sopeutuksen vaikutukset ovat suurempia kuin pitkän aikavälin hystereesivaikutukset. Sopeutustoimien vuoksi talouskasvu hidastuu merkittävästi ja työllisyys heikkenee lyhyellä aikavälillä. Vuonna 2024 sopeutus oli 1,5 miljardia euroa, jonka vuoksi talouskasvu jäi 1,1 prosenttia pienemmäksi. Toisin sanoen ilman sopeutusta viime vuonna talous ei olisi supistunut 0,1 prosenttia vaan kasvanut tasan 1 prosentin. Työllisyysaste pieneni sopeutuksen vuoksi 0,4 prosenttiyksikköä viime vuonna eli työllisten määrä supistui 14 000 henkilöllä.

Vuonna 2025 sopeutustoimien kokonaismäärä nousee reiluun viiteen miljardiin euroon. Edelliseen vuoteen verrattuna sopeutus kasvaa vajaalla neljällä miljardilla eurolla. Tämä heikentää talouskasvua kuluvana vuonna peräti 2,7 prosenttia. Heikko talouskasvu supistaa työllisyysastetta yhdellä prosenttiyksiköllä eli työllisten määrä pienenee 35 000 vuonna 2025 sopeutuksen vuoksi.

Vuosina 2026–28 sopeutuksen kokonaismäärä kipuaa asteittain 7,7 miljardiin euroon. Vuosittainen muutos jää kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin aiempina vuosina, korkeintaan miljardiin euroon. Näin ollen talouskasvu heikentyy enää selvästi alle prosentin kunakin vuotena. Työllisyysasteen alentuminen jää vastaavasti vain muutamiin kymmenyksiin vuosittain, mikä tarkoittaa työllisyyden heikentymistä enää 6000–9000 henkilöllä kunakin vuotena.

Lyhyellä aikavälillä sopeutus heikentää talouden kasvu-uraa yhteensä 5,6 prosenttia. Toisin sanoen talous supistuu vajaa 6 prosenttia verrattuna tilanteeseen ilman sopeutustoimia. Vastaavasti työllisyysaste heikkenee noin kaksi prosenttiyksikköä eli työllisiä on noin 70 000 henkilöä vähemmän. Lyhyellä aikavälillä Orpon hallituksen sopeutuksella on hyvin merkittäviä negatiivisia vaikutuksia tuotantoon ja työllisyyteen, mikä on näkynyt myös toteutuneessa talouskehityksessä ja ennusteissa.

Pitkällä aikavälillä kasvu-ura laskee pysyvästi

Pitkällä aikavälillä BKT ja työllisyys toipuvat hieman vuosien 2024–2028 pudotuksesta, mutta eivät koskaan palaudu täysin. Toisin sanoen tuotanto ja työllisyys jäävät sopeutuksen vuoksi pysyvästi heikommalle tasolle.

Sopeutuksen vaikutusta tuotannon pysyvään rakenteelliseen tasoon havainnollistan alla olevassa kuviossa. Paksumpi yhtenäinen viiva kuvaa toteutuneen tuotannon kehitystä taloutta sopeutettaessa ja ohuempi yhtenäinen viiva kuvaa sen kehitystä vaihtoehtoisessa tilanteessa, jossa sopeutusta ei olisi toteutettu. Molemmissa tapauksissa pisteviiva edustaa potentiaalisen tuotannon kehitystä.

Arvioni mukaan sopeutuksen hystereesivaikutuksen vuoksi BKT jää pysyvästi 2,8 prosenttia alemmalle tasolle. Toisin sanoen talouden koko olisi tulevaisuudessa noin kolme prosenttia suurempi, jos Orpon hallitus ei olisi toteuttanut sopeutustoimia. Työllisyysaste puolestaan jää sopeutuksen vuoksi rakenteellisesti yhden prosenttiyksikön matalammalle tasolle, mikä tarkoittaa 35 000 työllistä vähemmän.

Hystereesivaikutuksen laskemiseen liittyy paljon epävarmuutta. Vaihteluväli BKT:n pysyvästi matalamman tason osalta on 0,4–4,9 prosenttia riippuen sovellettavasta hystereesiasteesta ja finanssipolitiikan kertoimesta. Rakenteellisen työllisyyden heikentymisen osalta vaihteluväli on 0,2–1,8 prosenttiyksikköä työllisyysasteella ilmaistuna ja 5 000–63 000 työllisten lukumäärällä ilmaistuna. Näin ollen jopa hyvin varovaisilla oletuksilla sopeutuksella on merkittäviä negatiivisia pysyviä vaikutuksia tuotannon tasoon ja työllisyyteen.

Hystereesin huomioiminen on keskeinen keino arvioida suhdannepolitiikan pitkän aikavälin vaikutuksia. Orpon hallituksen sopeutus ajoittuu huonosti matalasuhdanteeseen ja heikentää talouden kasvu-uraa ja työllisyyskehitystä pysyvästi. Jatkossa suhdannepolitiikan mitoittamisessa ja ajoittamisessa on tärkeää ottaa huomioon nämä pitkän aikavälin hystereesivaikutukset, jotta voimme välttää pysyviä menetyksiä tuotannossa ja työllisyydessä.

Patrizio Lainà
Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti.