Punaisen Ristin rasismin vastaista viikkoa vietetään 17.–23.3. Viikko tulisi huomioida jokaisella työpaikalla ja jokaisessa työyhteisössä. Erityisesti työyhteisöissä, jotka uskovat, että rasismi ei ole meillä ongelma.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisemassa arvo- ja asennetutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista arvioi rasismin olevan Suomessa vain vähäinen ongelma. Epäilemättä he itse, tai heidän lähipiirinsä, eivät ole joutuneet rasismin kohteeksi.
Ongelmallisen käytöksen tunnistaminen vaatii tietoa
Oletamme usein aikuisten kohdalla, että hyvät käytöstavat ovat jokaisen hallussa ja toisten huomioiminen onnistuu luonnostaan. Näin asia ei tietenkään ole. Työpaikalla esiintyvä rasismi voi olla tahallista tai tahatonta, mutta kohteeksi joutuvalle henkilölle aina vahingoittavaa. Siksi jokaisen on syytä työstää avoimia tai piileviä asenteitaan. Monikulttuurisessa työyhteisössä toimiminen ja rasismiin puuttuminen on työelämän perustaito, jota jokaisen työelämässä on syytä harjaannuttaa.
Keväällä julkaistun sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia edustavan Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kyselyn mukaan18 prosenttia vieraskielisistä vastaajista oli kokenut rasismia työpaikallaan. 74 prosenttia heistä oli kokenut sitä työkavereiden, 61 asiakkaiden ja 36 omaisten taholta. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala tuskin on erityisen rasistinen poikkeus toimialojen joukossa. Asian näkyväksi tekeminen antaa kuitenkin tukevan nipun keinoja muutokseen. Jos emme puhu ongelmista avoimesti, niiden korjaaminen on mahdotonta.
Ongelmallisen käytöksen tunnistaminen vaatii tietoa. Työyhteisöissä tulisi myös rohkaistua luomaan kulttuuria, jossa aktiivinen puuttuminen ja näkyvästi rasistisen käytöksen kohteeksi joutuvan puolelle asettuminen on luontevaa.
SuPerin kyselyn perusteella tarve rasismiin puuttumiseen ei rajoitu vain organisaation oman työkulttuurin ja työkavereiden keskinäisen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Se vaatii työyhteisöltä taitoa ja rohkeutta asettaa yhdessä rajat myös asiakkaille ja työyhteisön ulkopuolisille. SuPer antaa työpaikoille joukon suosituksia, joiden avulla työnantaja voi kantaa lakisääteinen vastuunsa yhdenvertaisen työyhteisön kehittämisessä.
Työnantajalla on vastuu, mutta kaikki voivat osoittaa tukensa
Rasismi työssä on työsuojelukysymys, ja työnantajalla on vastuu suojelun toteutumisesta. Työnantajan on myös aktiivisesti edistettävä työntekijöidensä yhdenvertaisuutta. Työntekijää ei esimerkiksi saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan. Työnantajan on myös ehkäistävä syrjintää. Se tarkoittaa, että menettelytapojen on oltava syrjimättömiä esimerkiksi rekrytoinnin, työtehtävien jakamisen, palkkauksen ja uralla etenemisen osalta.
Yhdenvertaisuuden edistämiseen työnantaja voi käyttää yhdenvertaisuussuunnittelua. Se on pakollista vähintään 30 henkilöä työllistäville työpaikoille, mutta suositeltavaa pienemmissäkin. Pelkkä suunnitelman laatiminen ei tietenkään riitä torjumaan rasismia, jos se ei johda toimintakulttuurin kehittymiseen, tietoisuuden lisääntymiseen rasismista ja siihen puuttumiseen.
Rasismin vastainen viikko on vain yksi työviikko vuodessa, mutta se on hyvä hetki pysähtyä harjoittelemaan taitoja, joita yhteiskunnan moninaisuus edellyttää kaikilta.
Lisää vinkkejä syrjimättömän työpaikan kehittämiseen: http://www.monikulttuurinen.fi
Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja