Suuri osa 18–35-vuotiaista suhtautuu neutraalisti ammattiliittoon liittymiseen.
STTK selvittää säännöllisesti suomalaisten työikäisten suhtautumista ammatilliseen järjestäytymiseen ja ammattiliittoihin. Tuoreimman Aula Research Oy:n toteuttaman selvityksen perusteella tiedon puute on yhä useammin syy olla liittymättä ammattiliittoon.
Tulos korostuu erityisesti nuorissa ikäluokissa. Liittoon kuulumattomista 18–35-vuotiaista 43 prosenttia vastasi “ei ole tullut mieleen liittyä” ja 22 prosenttia koki, että ei tiedä tarpeeksi ammattiliitoista liittyäkseen liittoon.
– Tulosten perusteella ammatillinen järjestäytyminen on monelle nuorelle tuntematon aihe, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala sanoo.
– Nuorten olisi kuitenkin tärkeää tietää, mitä ammattiliitot tekevät heidän hyväkseen. Pitäisi myös tiedostaa, että työelämän kehitys voi ottaa työntekijän näkökulmasta askelia myös huonompaan suuntaan, kuten kuluvalla hallituskaudella on tapahtunutkin.
18–35-vuotiaiden suhtautuminen ammattiliittoihin on neutraali verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Niistä 51–65-vuotiaista vastaajista, jotka eivät ole ammattiliiton jäseniä, yli puolet (52 %) ei missään nimessä liittyisi ammattiliittoon. 18–35-vuotiaissa vastaava prosentti on 11.
– Neutraali suhtautuminen antaa ammattiliitoille mahdollisuuden perustella omalla toiminnallaan merkityksensä nuorille ilman ennakkokäsityksiä, Kujala toteaa.
Ideologian merkitys pienentynyt
Selvityksen perusteella ammattiliittoon liitytään useimmiten opiskeluaikana (39 %), vakaassa työtilanteessa (38 %) ja vastavalmistuneena (19 %). Työttömyysturva on edelleen yleisin syy liittyä ammattiliittoon (61 %), mutta sen merkitys on vähentynyt.
– Liitot ja työttömyyskassat tunnistetaan erillisiksi toimijoiksi, joilla on eri palvelut ja tehtävät, Kujala toteaa.
Kun vastaajilta kysyttiin, mitä kautta he tulivat liittyneeksi ammattiliiton jäseneksi, yleisin vastaus (29 %) oli “Opiskelupaikallani kerrottiin jäsenyydestä”. 18–35-vuotiaista jopa 43 prosenttia vastasi liittyneensä ammattiliittoon kuultuaan jäsenyydestä opiskelupaikallaan.
– Liittojen ei tule tuudittautua aikaisempaan tunnettuuteen, vaan kertoa ammattiliittojen työstä siellä, missä potentiaaliset jäsenet ovat. Selvityksen tulokset osoittavat, että jalkautuminen oppilaitoksiin kannattaa, Kujala rohkaisee.
Ideologian merkitys liittoon kuulumiselle on pienentynyt samalla kun saatujen hyötyjen merkitys kasvaa. Yhä useampi arvioi liiton jäsenyyden mielekkyyttä esimerkiksi vertaamalla jäsenmaksun suuruutta jäsenetuihin. Työntekijöiden neuvotteluvoiman tukeminen on silti edelleen merkittävä syy kuulua liittoon kaikissa ikäluokissa.
Lisätietoja STTK:ssa:
STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala, puhelin 040 656 9959
Johtaja Taina Vallander, puhelin 040 184 1464