Osaamishuipulle ei päädytä vahingossa 

Aikuisten osaaminen on Suomessa maailman huippua. Tämän hetken poliittinen koulutuspuhe ja hallituksen leikkaukset kuitenkin kyseenalaistavat aikuiskoulutuksen merkityksen ja kannattavuuden.

Suomen aikuisväestön osaaminen on kansainvälisesti vertailtuna erinomaista. Tämä käy ilmi aiemmin tällä viikolla julkaistusta OECD:n PIAAC-tutkimuksesta, joka mittaa aikuisten perustaitoja.  

Aikuisten osaaminen on Suomessa maailman huippua kaikilla arvioiduilla osa-alueilla: lukutaidossa, numerotaidoissa ja ongelmanratkaisutaidoissa. Hyvä osaaminen on yhteydessä koettuun terveyteen, elämäntyytyväisyyteen, yleiseen luottamukseen ja aktiivisuuteen.  

Tämä on se tarina, jota meidän pitäisi aikuiskoulutuksessa vahvistaa.  

Aikuisväestön hyvä osaaminen ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen toiminnan tulos. Nyt julkaistun PIAAC-tutkimuksen toisen kierroksen aineisto on kerätty vuosina 2022─2023. Tulokset heijastelevat aiempien vuosien ja vuosikymmenten aikana tehtyjä koulutusta koskevia toimia ja päätöksiä. Osaamismyönteisyys ja koulutushalukkuus ovat Suomessa vahvoja.  

Valitettavasti tämän hetken poliittinen puhe aikuiskoulutuksen merkityksestä ei rakenna näiden olemassa olevien vahvuuksien varaan. Päinvastoin: meillä on vallalla taloudellisia päämääriä voimakkaasti korostava koulutuspuhe, joka kyseenalaistaa aikuiskoulutuksen merkityksen ja kannattavuuden. Vallalla olevan koulutuspuheen viesti tavalliselle kansalaiselle on, ettei aikuiskoulutus kannata. Tätä puhetta alleviivaavat myös maan hallituksen toimet lukuisilla aikuiskoulutukseen kohdennetuilla leikkauksilla ja heikennyksillä. 

Aikuiskoulutuksesta on käytävä arvopohjaista keskustelua 

On oleellista pohtia, miten varmistetaan, että aikuisväestön osaaminen kasvaa myös tulevaisuudessa. Tämä pohdinta puuttuu meiltä Suomessa, mutta on vahvaa muualla Euroopassa.  

PIAAC-tutkimus nostaa jälleen kerran esiin ihmisten eriarvoistumisen, joka heijastuu osaamistasoon ja mahdollisuuksiin osallistua koulutukseen. Perheen sosioekonominen asema heijastuu pitkälle aikuisuuteen ja näkyy osaamisen tasossa. Työttömien osaamistaso on selvästi kokoaikatyössä olevia heikompi, ja osa-aikatyötä tekevien osaamistaso sijoittuu näiden ryhmien väliin. Yli 50-vuotiailla osaamistaso jää selvästi jälkeen nuoremmista ikäluokista. Nämä havainnot ovat oleellisia, kun etsitään keinoja esimerkiksi työllisyyden parantamiseen.  

Tarvitaan myös rohkeutta käydä aikuiskoulutuksesta arvopohjaista keskustelua, jossa tarkastellaan osaamisen ja koulutuksen merkitystä laajemmin hyvinvoinnin, sivistyksen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Koulutuspolitiikkamme juuret ovat vahvasti kansakunnan sivistyksen lisäämisessä ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa. Näistä juurista nousee koulutuksen ja osaamisen laaja arvostus yhteiskunnassa.  

Kysynkin, mitä on se osaaminen ja sivistys, jota haluamme tulevaisuudessa vaalia? Onko se mallia ”yksi tutkinto kaikille” ja jotain sen päälle niille, joilla on varaa? Vai uskalletaanko pitää kiinni asioista, jotka kerta toisensa jälkeen näyttävät toimivan hyvin?

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija.