Ammattiliitto Jyty: Hyvin resursoitu nuorisotyö ennaltaehkäisee jengirikollisuutta

Jytyn mielestä nuorisotyön vaikuttavuutta voidaan parantaa tekemällä nuorisolaista nykyistä velvoittavampi.

Maanantaina alkanutta valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna keskellä kuumentunutta keskustelua katujengeistä ja nuorisoväkivallasta. Ammattiliitto Jyty muistuttaa, että niin sanottuja pehmeitä keinoja ei pidä unohtaa jengirikollisuuden torjunnassa.

– Ennaltaehkäisy on tehokkain tapa estää nuorten syrjäytymistä ja jengirikollisuutta. Nuorisotyö on tärkeä osa poliisin ja sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtävää ankkuriyhteistyötä, jolla ongelmiin pystytään puuttumaan riittävän ajoissa, Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.

Hallitus on laatimassa vuoden 2023 loppuun mennessä toimenpideohjelman, jossa linjataan poikkihallinnollisia toimenpiteitä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi. Jyty pitää tärkeänä, että nuorisotyö näkyy keinovalikoimassa vahvasti ja sille löytyy myös rahoitusta.

– Lisäpanostukset pitäisi ehdottomasti kohdentaa ennaltaehkäisevään työhön, muuten ongelmat vain pahenevat ja kallistuvat. Hyvin resursoitu nuorisotyö maksaa itsensä monin verroin takaisin, Voima korostaa.

Ammattiliitto Jytyn mielestä keskeinen keino kehittää nuorisotyön vaikuttavuutta ja tasalaatuisuutta on nuorisolain uudistaminen. Nykyinen nuorisolaki antaa hyvin väljät raamit siihen, miten nuorisotyötä ja -toimintaa tulee kunnissa toteuttaa. Edellinen, vuonna 2006 säädetty nuorisolaki määritteli kunnan vastuut tarkemmin.

– Nuorisolaki on saatava velvoittavammaksi. Nuorisotyön rahoitus pitäisi olla pysyvä osa kuntien budjetointia. Nyt valtaosa nuorisotyöstä toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella, kuten hankerahoituksella tai valtionavustuksella. Vaikuttavaa nuorisotyötä ei voi näillä eväin tehdä, Jytyn aluetoiminnan asiantuntija Jani Loponen huomauttaa.

Puheenjohtaja Jonna Voima näkee nuorisolain lähtökohtana nuoren edun, joka pitäisi käydä laista ilmi.

– Sekä varhaiskasvatus- että perusopetuslaissa on nostettu lapsen etu ensisijaiseksi lain tavoitteeksi. Myös nuorisolain osalta on syytä tarkistaa, voidaanko lakia täydentää vastaavanlaisella nuoren edun ensisijaisuudella, Voima ehdottaa.

Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään 9.–15.10.2023. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, ja Ammattiliitto Jyty on yksi viikon pääyhteistyökumppaneista.

Lisätietoja Jytyssä:
Puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi
Aluetoiminnan asiantuntija Jani Loponen, puh. 040 701 0051, jani.loponen@jytyliitto.fi

Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue