Liikunnan lisääminen – yllättävän vaikeaa

Vaikutelma liikuntatottumuksista tuntuu jakautuvan vahvasti. Toiset makaavat illat pitkät sohvalla, kun toiset valmistautuvat seuraavaan triathloniin.

Oikeasti näiden kärjistysten välissä on valtava määrä tavallisia arkiliikkujia, jotka ulkoiluttavat koiriaan, pyöräilevät kirjastoon tai käyvät vaikkapa kerran viikossa tanssimassa. Moni myös pohtii, että pitäisi löytää enemmän aikaa liikunnalle. Uuden harrastuksen aloittaminen pysyy ajatuksen tasolla kuukaudesta toiseen.

Yksi ongelma taustalla on se, että lisääntynyt suorituskeskeinen puhe liikunnasta nostaa kynnystä lähteä liikkeelle ylipäätään tai liikkua enemmän. Ajatus siitä, että aloittaakseen lenkkeilyn tavoitteena pitäisi olla vähintäänkin puolimaraton, voi helposti haudata lenkkeilyaikeet kokonaan. Kuntosalillekaan ei ole helppo lähteä, jos mielikuva sopivasta lähtötasosta lähentelee kehonrakentajaa tai fitness-urheilijaa.

Harva silti löytää motivaation liikkeelle lähtöön tai liikunnan lisäämiseen kansantaloudesta tai kansakunnan tulevaisuudestaan.

Toisaalta elämme varsin hektisessä ajassa. Elämämme tuntuu olevan monin tavoin intensiivisempää kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Sekä työ- että arkielämä väsyttävät monia eikä liikunnalle pyhitettyä energiaa tunnu riittävän.

Liikunta voi myös näyttäytyä vielä lisäväsyttävänä elämänalueena muiden päälle – että pitäisi muka vielä pitkän työpäivän ja lasten harrastuksiin kuljettamisen jälkeen lähteä lenkille.

Huoli kansantaloudesta ei motivoi

Totuus silti on, että liikkumattomuus uhkaa suomalaisten työ- ja toimintakykyä ja liikunnan lisäämisestä hyötyisivät aika lailla kaikki. Tilastot nykytasoisen liikkumattomuuden seurauksista tulevaisuuden sairastavuudelle, työllisyydelle ja kansantaloudelle, ovat karua luettavaa. Harva silti löytää motivaation liikkeelle lähtöön tai liikunnan lisäämiseen kansantaloudesta tai kansakunnan tulevaisuudesta.

Liikunnan terveyshyödyt ja vaikutukset jaksamiseen ovat useimmille tuttuja. Silti väsynyt mieli valitsee monesti mieluummin sohvan kuin lenkkipolun. Jos lenkille lähtö tuntuu ylivoimaiselta, voi käydä edes kävelemässä korttelin ympäri. Se ei vielä tee ihmeitä, mutta on enemmän kuin ei mitään ja virkistää luultavasti vähintäänkin mieltä.

Työpaikalla vietetty aika kattaa melkoisen siivun valveillaoloajasta, joten osa lisäliikunnasta olisi luonteva sijoittaa työpäivän lomaan.

Liikunnan lisääminen on huomattavasti helpompaa, kun ottaa omista lähtökohdistaan askeleen kerrallaan ja unohtaa ne triathlonistit ja kehonrakentajat. Pikkuhiljaa liikuntasuositusten saavuttaminen tulee lähemmäksi ja helpommaksi.

Liikunnan monet hyödyt

Työelämän näkökulmasta liikunnan hyödyt työkyvylle ovat huomattavia. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta vähentää sairauspoissaoloja 32 prosenttia ja työtapaturmia 25 prosenttia. Myös vaikutukset tuottavuudelle ja työtyytyväisyydelle ovat huomattavia. Työpaikoilla kannattaisikin panostaa liikuntaan enemmän.

Monet työnantajat tukevat työntekijöiden liikkumista vapaa-ajalla esimerkiksi liikuntasetelein, mutta työpäivän aikaisen liikkumisen tuki on työpaikoilla vielä vähäistä. Työpaikalla vietetty aika kattaa melkoisen siivun valveillaoloajasta, joten osa isäliikunnasta olisi luonteva sijoittaa työpäivän lomaan. Yhteiset taukojumppatuokiot, kuntonurkat ja muut työpäivän aikaista liikkumista edistävät toimintatavat ovat tärkeä osa työkyvystä huolehtimista ja liikkumiseen kannustamisessa. Jotkut työnantajat sentään mahdollistavat työajan käyttämistä esimerkiksi kuntosalikäyntiin.

Koska liikkumattomuus on yhteiskuntaa läpileikkaava haaste, vastauksia liikkumisen lisäämiseen tarvitaan myös sillä tasolla. Matalan kynnyksen liikuntapaikat kuten ulkokuntosalit ja kuntoportaat parantavat liikunnan saavutettavuutta. Kuntien ylläpitämät liikuntatilat tarjoavat kohtuuhintaisia palveluita ja seuratoiminnan tukeminen mahdollistaa monen rakkaan harrastuksen järjestämisen.

Vaikka jokainen tekee päätökset omasta liikkumisestaan tai liikkumattomuudestaan itse, sekä työpaikkojen että yhteiskunnan on mahdollista luoda olosuhteet, joissa päätös liikkua on helppo tehdä ja liikkuminen on mielekästä. Jokainen askel on askel enemmän ja mahdollisuuksia niiden ottamiseen on tuettava monesta suunnasta.

Ida Nummelin
Kirjoittaja on STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija.

Liikkumalla työkykyä nyt on Liikkuvan opiskelun sekä eri kumppaneiden yhteinen työkykyä edistävä kampanja. Kampanja järjestetään 18.–22.9.2023.