Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy laati vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon erityisesti sote- ja kasvatusalaa koskeviin kysymyksiin. Keskeistä ovat ratkaisut hoitojonojen purkamiseen ja hoitajapulaan. Reseptit molempiin ovat osin samoja, koska jonojen yksi keskeinen syy on hoitajapula.
Näiden kahden merkittävän ongelman ratkaisu edellyttää, että hyvinvointialueiden riittävä rahoitus turvataan. On päivänselvää, että sote-sektori tai varhaiskasvatus eivät voi olla minkäänlaisten säästöjen kohteena tulevalla hallituskaudella.
Palkkaus ja työolot on saatava kuntoon. Työolojen parantamisessa kiireellisin tehtävä on hoitajien työssään kohtaaman väkivallan kitkeminen.
– Väkivalta on valtava työturvallisuusriski koko sote-alalla. Viimeksi viime viikolla järkytti Varsinais-Suomessa kolmen hoitajan puukotus. Tehyn selvitykset osoittavat, että vakavatkin väkivaltatilanteet töissä ovat aivan liian yleisiä. Hoitajat auttavat ja pelastavat ihmisiä. Heidän täytyy voida tehdä työnsä turvallisesti ja pelkäämättä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy vaatii rikoslain rangaistusasteikon tiukentamista siten, että hoitotyötä tekeviin kohdistuvasta väkivallasta tulee langettaa tuomiot kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Työssä kohdatulle väkivallalle on Rytkösen mukaan oltava nollatoleranssi myös lainsäätäjän silmissä.
Hoitajapulan ratkaisemiseksi tulee hyödyntää STM:n johdolla viime hallituskaudella tehty työ. Ohjelmaa sote-alan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi on jatkettava. Työnjakoa tulee uudistaa kohdistamalla terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpanosta aiempaa enemmän tutkintoa vastaaviin tehtäviin siten, että potilasturvallisuutta ei vaaranneta eikä kelpoisuusehdoista tingitä.
Tasa-arvoisen Suomen rakentamisen oleellinen osa on palkkatasa-arvon edistäminen. Seuraavalla hallituskaudella pitää tehdä konkreettisia toimia ja lainsäädäntömuutoksia palkkatasa-arvon edistämiseksi.
Kansainvälistä rekrytointia tarvitaan lisää, mutta se edellyttää sote-alalla pysyvää tutkintojen tunnustamisen pätevöitymispolkua, jota Suomessa ei vieläkään ole. Myös saatavuusharkinnasta voitaisiin Tehyn mukaan luopua ja perheen yhdistämistä helpottaa. Kansainvälisessä rekrytoinnissa on noudatettava eettisen rekrytoinnin pelisääntöjä. Lisäksi jo laadittu valtioneuvoston strategia työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön.
Vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi vanhuspalveluissa on oltava riittävä määrä osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa eikä kelpoisuusvaatimuksista saa tinkiä. Ympärivuorokautisen palveluasumisen 0,7 henkilöstömitoitus on saatettava voimaan viimeistään 1.12.2023. Ikäihmisten hoitoa ja sen laatua määrittelevien normien noudattamista tulee valvoa aiempaa tarkemmin ja laiminlyönneistä sanktioida nykyistä ankarammin.
Lasten ja perheiden hyvinvointia edistää turvallinen ja toimiva varhaiskasvatus. Henkilöstömitoituksen laskentatapa varhaiskasvatuksessa tulisi muuttaa ryhmäkohtaiseksi ja henkilöstörakenteessa tulisi varmistaa riittävä määrä lastenhoitajia. Nuorten syrjäytymistä tulee torjua lisäämällä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita sekä toteuttamalla terapiatakuu.
Verotuksen kehittämisessä Tehy puoltaa kotimaisten ja ulkomaisten sijoitusrahastojen, työeläkeyhtiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen kuten ay-liikkeen sijoitustuottojen verovapaudesta luopumista.
Liitteessä Tehyn vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta p. 0400 540 005
Johtaja Kirsi Sillanpää, Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimiala, p. 040 820 7848
| 5.4.2023