SAK, Akava ja STTK: Järjestäytyminen luo pohjan hyvälle työelämälle ja vakaalle yhteiskunnalle

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
tarjoilija pyyhkii pöytää

Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK muistuttavat, että järjestäytymisaste on yhteydessä toimivien työmarkkinoiden ja yhteiskunnan vakauden kanssa. Ammattijärjestöjen jäsenmäärät ovat pienentyneet eli järjestäytymisaste on laskenut. Muutos kertoo osaltaan, että järjestöjen toimintaa pitää kehittää vastaamaan paremmin työelämän muutoksia ja työntekijöiden tarpeita. 

Tuoreen Palkansaajien järjestäytyminen -selvityksen mukaan työntekijöiden järjestäytymisaste on laskenut 5,5 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta. Järjestäytymisaste oli vuoden 2021 lopussa noin 55 prosenttia. Luku on laskettu edunvalvonnan piirissä olevista jäsenistä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi selvityksen 11. huhtikuuta 2023.

Kansainvälisessä vertailussa järjestäytymisaste Suomessa on korkea. Tämä kertoo, että yhteisten asioiden hoitamista, kuten työelämän lainsäädäntöön vaikuttamista, ja jäsenpalveluja sekä työntekijöiden oikeuksien puolustamista ja edunvalvontaa arvostetaan ja tarvitaan.

Järjestöt toteavat, että ne tunnistavat järjestäytymisasteen kehityssuunnan ja puolueeton selvitys osoittaa tarpeen kehittää toimintaa.

– Teemme kaikkemme, jotta onnistumme tavoittamaan ja kuuntelemaan työntekijöitä yhä paremmin. Meidän pitää pysyä mukana paremmin työmarkkinoiden muutoksessa ja vaikuttaa siihen. Ammattijärjestön jäsenyys tuo mahdollisuuden vaikuttaa työelämän ja palkkauksen kehitykseen, samalla kun se tuo turvaa työelämässä, järjestöt huomauttavat. 

– Jäsenyyden eduista ja työelämätiedoista on viestittävä paremmin erityisesti työelämässä aloittaville nuorille ja työelämässä oleville maahanmuuttajille. Varsinkin järjestäytymättömiin nuoriin ja maahan muuttaneisiin on kohdistunut työperäistä hyväksikäyttöä, mihin ammattiliittojen on ollut vaikea puuttua. Jos epäasiallista kohtelua kokeneet eivät ole olleet ammattiliiton jäseniä, liitoilla ei ole oikeutta nostaa kannetta ilman työntekijän lupaa, järjestöt sanovat. 

Suomi on allekirjoittanut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksen, joka velvoittaa edistämään työväestön järjestäytymistä ja Euroopan unionin minimipalkkadirektiivissä kehotetaan edistämään työntekijöiden asemaa työehtosopimusten kautta.

Lisätietoja:
Antti Palola, puheenjohtaja, STTK, puh. puh. 040 509 6030

Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK, haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemi, puh. 0400 969 633
Maria Löfgren, puheenjohtaja, Akava, puh. 040 568 2798

Ajankohtaista

20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue
17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue