64 prosenttia on 64 prosenttia liikaa

Yhä useampi ammattikorkeakouluopiskelija on joutunut huomaamaan, että harjoitteluista ei enää makseta palkkaa. Arvaatko, kuinka suuri osa ammattikorkeakoulujen harjoitteluista on palkattomia? 

64 prosenttia.  

Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometrin (2019) mukaan vain yhdelle kolmasosalle ammattikorkeakouluopiskelijoista maksetaan palkkaa. 

Yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tilanne on hieman parempi – heistä 58 prosenttia sai harjoittelustaan palkkaa. Erona on myös se, että AMK-opiskelijoille harjoittelut ovat tyypillisesti pakollinen osa tutkintoa. Myös Akava Works -raportissa on mainittu, että pakolliset harjoittelut ovat harvemmin palkallisia. 

Ammattikorkeakoulukentällä on tietysti suuria alakohtaisia eroja harjoitteluiden palkallisuuden suhteen. Tekniikan aloilla jopa yli 80 prosenttia harjoitteluista on palkallisia. Hoitoalan lakkojen keskellä harvalle tulee yllätyksenä, että palkattomat harjoittelut puolestaan kohdistuvat erityisesti hoitajiin – raportin mukaan vain 3 prosenttia terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakouluharjoitteluista on palkallisia. Alojen väliset palkkaerot taas vaikuttavat siihen, että yli puolet ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä ilmoitti saaneensa harjoittelustaan palkkaa, kun naisista luku jäi alle neljäsosaan. 

Harjoittelija tuo uusia toimintatapoja työpaikalle sen sijaan, että organisaatio palkkaa kalliin konsultin kertomaan saman asian.  

Vaikka harjoittelusta maksettaisiinkin palkkaa, harjoittelijan palkka on huomattavasti vähemmän kuin alan ammattilaisen. Harjoittelijalla tietenkin menee aikaa perehtymiseen ja asioiden opetteluun, mutta toisaalta työnantaja saa työvoimaa, joka katsoo toimintatapoja tuoreesta näkökulmasta ja osaa kertoa työnantajalle, mitä uusi sukupolvi arvostaa työnantajassa. Harjoittelija tuo uusia toimintatapoja työpaikalle sen sijaan, että organisaatio palkkaa kalliin konsultin kertomaan saman asian.  

On raivostuttavaa, että koulutettu työvoima selvästi kelpaa työnantajille, mutta työstä ei tahdota maksaa. Miksi yritykset muuten kilpailisivat opiskelijoiden huomiosta oppilaitosten rekrytointimessuilla, jos ei työnantajamielikuvan kehittämiseksi? Miksi oppilaitosten sisäiset rekrytointikanavat pullistelevat työpaikkailmoituksia, joissa korvaukseksi harjoittelijan työpanoksesta tarjotaan toimistolla taukohuoneen hedelmäbuffet, Hesarin kuukausitilaus tai parhaassa tapauksessa virikeseteli? 

Opiskelijoiden puolesta uskaltaisin väittää, että paras tapa vaikuttaa nuoren työvoiman saamaan mielikuvaan organisaatiostasi on maksaa harjoittelijoille kohtuullista palkkaa korvauksena teettämästäsi työstä. 

Sonja Tikkanen 
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja 

Ajankohtaista

25.9.2023

SAK:n, Akavan ja STTK:n asiantuntijat: Kestävän kehityksen tavoitteet liukumassa tavoittamattomiin

Lue
25.9.2023

Eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistukset vuosina 2024-2027

Lue
25.9.2023

Suomen Konepäällystöliitto ja sen jäsenet osallistuvat palkansaajajärjestöjen mielenilmauksiin

Lue
25.9.2023

Ammattiliitto Pro järjestää poliittisen mielenilmauksen 28. syyskuuta

Lue
25.9.2023

Ammattiliitto Pro järjestää poliittisen mielenilmauksen 27. syyskuuta

Lue
22.9.2023

Ammattiliitto Pro järjestää poliittisen mielenilmauksen 26. syyskuuta

Lue
22.9.2023

Huoli toimeentulosta on opiskelijan stressi

Lue
21.9.2023

Ammattiliitto Pro valmistautuu mielenilmauksiin

Lue