64 prosenttia on 64 prosenttia liikaa

Kirjoittaja:

Sonja Tikkanen

STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja

Profiili

Yhä useampi ammattikorkeakouluopiskelija on joutunut huomaamaan, että harjoitteluista ei enää makseta palkkaa. Arvaatko, kuinka suuri osa ammattikorkeakoulujen harjoitteluista on palkattomia? 

64 prosenttia.  

Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometrin (2019) mukaan vain yhdelle kolmasosalle ammattikorkeakouluopiskelijoista maksetaan palkkaa. 

Yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tilanne on hieman parempi – heistä 58 prosenttia sai harjoittelustaan palkkaa. Erona on myös se, että AMK-opiskelijoille harjoittelut ovat tyypillisesti pakollinen osa tutkintoa. Myös Akava Works -raportissa on mainittu, että pakolliset harjoittelut ovat harvemmin palkallisia. 

Ammattikorkeakoulukentällä on tietysti suuria alakohtaisia eroja harjoitteluiden palkallisuuden suhteen. Tekniikan aloilla jopa yli 80 prosenttia harjoitteluista on palkallisia. Hoitoalan lakkojen keskellä harvalle tulee yllätyksenä, että palkattomat harjoittelut puolestaan kohdistuvat erityisesti hoitajiin – raportin mukaan vain 3 prosenttia terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakouluharjoitteluista on palkallisia. Alojen väliset palkkaerot taas vaikuttavat siihen, että yli puolet ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä ilmoitti saaneensa harjoittelustaan palkkaa, kun naisista luku jäi alle neljäsosaan. 

Harjoittelija tuo uusia toimintatapoja työpaikalle sen sijaan, että organisaatio palkkaa kalliin konsultin kertomaan saman asian.  

Vaikka harjoittelusta maksettaisiinkin palkkaa, harjoittelijan palkka on huomattavasti vähemmän kuin alan ammattilaisen. Harjoittelijalla tietenkin menee aikaa perehtymiseen ja asioiden opetteluun, mutta toisaalta työnantaja saa työvoimaa, joka katsoo toimintatapoja tuoreesta näkökulmasta ja osaa kertoa työnantajalle, mitä uusi sukupolvi arvostaa työnantajassa. Harjoittelija tuo uusia toimintatapoja työpaikalle sen sijaan, että organisaatio palkkaa kalliin konsultin kertomaan saman asian.  

On raivostuttavaa, että koulutettu työvoima selvästi kelpaa työnantajille, mutta työstä ei tahdota maksaa. Miksi yritykset muuten kilpailisivat opiskelijoiden huomiosta oppilaitosten rekrytointimessuilla, jos ei työnantajamielikuvan kehittämiseksi? Miksi oppilaitosten sisäiset rekrytointikanavat pullistelevat työpaikkailmoituksia, joissa korvaukseksi harjoittelijan työpanoksesta tarjotaan toimistolla taukohuoneen hedelmäbuffet, Hesarin kuukausitilaus tai parhaassa tapauksessa virikeseteli? 

Opiskelijoiden puolesta uskaltaisin väittää, että paras tapa vaikuttaa nuoren työvoiman saamaan mielikuvaan organisaatiostasi on maksaa harjoittelijoille kohtuullista palkkaa korvauksena teettämästäsi työstä. 

Sonja Tikkanen 
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja 

Ajankohtaista

1.7.2022

Näin työn murros otetaan haltuun – Antti Palola SuomiAreenan keskustelussa torstaina 14.7.

Lue
30.6.2022

Tehy, SuPer ja ERTO: Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus hyväksyttiin

Lue
30.6.2022

SuPer, Tehy ja ERTO: Yksityisen sosiaalipalvelualan vetovoimaa parannetaan palkkaratkaisulla

Lue
30.6.2022

Onnettomuuspaikoilta leviävät kuvat eivät huoleta vain ammattilaisia – valtaosa suomalaisista pitää onnettomuuspaikkakuvien jakamista sosiaalisessa mediassa paheksuttavana

Lue
29.6.2022

Katso Oikeus olla oma itsensä työpaikalla – SAK:n, Akavan ja STTK:n Helsinki Pride -tapahtuman tallenne

Lue
29.6.2022

Millaisia ovat trans-ihmisten kokemukset työelämässä? Podcastin toinen jakso kuunneltavissa

Lue
28.6.2022

Toimistomme lomailee 4.7.-5.8.

Lue
28.6.2022

Ammattiliitto Pron selvitys: UPM ei kohtele toimihenkilöitään tasapuolisesti

Lue