64 prosenttia on 64 prosenttia liikaa

Yhä useampi ammattikorkeakouluopiskelija on joutunut huomaamaan, että harjoitteluista ei enää makseta palkkaa. Arvaatko, kuinka suuri osa ammattikorkeakoulujen harjoitteluista on palkattomia? 

64 prosenttia.  

Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometrin (2019) mukaan vain yhdelle kolmasosalle ammattikorkeakouluopiskelijoista maksetaan palkkaa. 

Yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tilanne on hieman parempi – heistä 58 prosenttia sai harjoittelustaan palkkaa. Erona on myös se, että AMK-opiskelijoille harjoittelut ovat tyypillisesti pakollinen osa tutkintoa. Myös Akava Works -raportissa on mainittu, että pakolliset harjoittelut ovat harvemmin palkallisia. 

Ammattikorkeakoulukentällä on tietysti suuria alakohtaisia eroja harjoitteluiden palkallisuuden suhteen. Tekniikan aloilla jopa yli 80 prosenttia harjoitteluista on palkallisia. Hoitoalan lakkojen keskellä harvalle tulee yllätyksenä, että palkattomat harjoittelut puolestaan kohdistuvat erityisesti hoitajiin – raportin mukaan vain 3 prosenttia terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakouluharjoitteluista on palkallisia. Alojen väliset palkkaerot taas vaikuttavat siihen, että yli puolet ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä ilmoitti saaneensa harjoittelustaan palkkaa, kun naisista luku jäi alle neljäsosaan. 

Harjoittelija tuo uusia toimintatapoja työpaikalle sen sijaan, että organisaatio palkkaa kalliin konsultin kertomaan saman asian.  

Vaikka harjoittelusta maksettaisiinkin palkkaa, harjoittelijan palkka on huomattavasti vähemmän kuin alan ammattilaisen. Harjoittelijalla tietenkin menee aikaa perehtymiseen ja asioiden opetteluun, mutta toisaalta työnantaja saa työvoimaa, joka katsoo toimintatapoja tuoreesta näkökulmasta ja osaa kertoa työnantajalle, mitä uusi sukupolvi arvostaa työnantajassa. Harjoittelija tuo uusia toimintatapoja työpaikalle sen sijaan, että organisaatio palkkaa kalliin konsultin kertomaan saman asian.  

On raivostuttavaa, että koulutettu työvoima selvästi kelpaa työnantajille, mutta työstä ei tahdota maksaa. Miksi yritykset muuten kilpailisivat opiskelijoiden huomiosta oppilaitosten rekrytointimessuilla, jos ei työnantajamielikuvan kehittämiseksi? Miksi oppilaitosten sisäiset rekrytointikanavat pullistelevat työpaikkailmoituksia, joissa korvaukseksi harjoittelijan työpanoksesta tarjotaan toimistolla taukohuoneen hedelmäbuffet, Hesarin kuukausitilaus tai parhaassa tapauksessa virikeseteli? 

Opiskelijoiden puolesta uskaltaisin väittää, että paras tapa vaikuttaa nuoren työvoiman saamaan mielikuvaan organisaatiostasi on maksaa harjoittelijoille kohtuullista palkkaa korvauksena teettämästäsi työstä. 

Sonja Tikkanen 
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja 

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue