STTK:n hallitus: Suomea vaivaava kamreerinäkemys estää strategisen ajattelun

opiskelijoita luokassa

STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen viime viikolla linjaamat 110 miljoonan euron työllisyystoimet vahvistavat enemmänkin valtiontaloutta kuin lisäävät työllisyyttä.
– Suomea vaivaa kamreerinäkemys, jossa jatkuva numeroiden tuijottaminen estää kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen ajattelun. Strategisten linjausten sijaan käydään jonkinlaista nappikauppaa ja kokonaisuus hukkuu yksityiskohtiin. Eniten selkään taputtelua tuntuu ansaitsevan hän, joka leikkaa ja mieluiten häneltä, joka jo ennestään on heikoimmassa asemassa, puheenjohtaja Antti Palola arvioi.

Työttömyyden nujertamisessa on STTK:n hallituksen mielestä avaintekijä osaaminen. EU on asettanut tavoitteeksi, että 60 prosenttia työikäisistä osallistuisi vuosittain omaa osaamistaan kehittävään tai ylläpitävään koulutukseen. Suomessa ollaan lähellä tavoitetta, mutta ongelma on siinä, että osaamisen kehittäminen kasaantuu meillä vahvasti ennestään hyvin koulutetuille.
– EU-tavoitteen näkökulmasta on vaikea nähdä, miten esimerkiksi työttömyysturvan varassa opiskelevien tiukennettu työnhakuvelvoite parantaisi työllisyyttä. Työttömyyden aikana tapahtuva omaehtoinen koulutus olisi monelle mahdollisuus laajentaa ja syventää osaamistaan, päästä takaisin työmarkkinoille ja vahvistaa työmarkkina-asemaansa myös tulevaisuudessa, Palola toteaa.

Osaamisvajeita on ainakin jossain määrin todennäköisesti kaikilla työikäisillä.
– Yhteiskunnan kannalta on aina hyvä, jos ihminen päivittää osaamistaan. Siksi sitä ei pitäisi kenenkään kohdalla hankaloittaa, vaan päin vastoin siihen kaikin keinoin kannustaa.

Jatkuva oppiminen edellyttää selkeää rahoitusta

Hallitusohjelmassa linjattu jatkuvan oppimisen uudistus on edennyt tähän mennessä suunnitelmallisesti, mutta rahoituksen jatko puuttuu.
– Hallituksen on linjattava rahoituksesta viimeistään kevään kehysriihessä, jotta jo tehty valmistelu ei valu hukkaan, Palola esittää.

Hallitus asettaa kolmikantaisen työryhmän pohtimaan työnantajien koulutuskorvauksen ja -vähennyksen sekä ammattitutkintostipendin uudelleen kohdentamista jatkuvan oppimisen tukemiseksi.
– Tässä olisimme toivoneet selkeämpää toimeksiantoa. STTK:n mielestä varatut rahat pitää täysimääräisinä ohjata jatkossakin jatkuvaan oppimiseen ja jo työelämässä olevien osaamisen tukemiseen. Jatkovalmistelussa on paljon mietittävää. Osaaminen pitäisi muuttuvassa työelämässä ajatella osana kaikkea työtä ja jokaisen organisaation kehittymistä, Palola linjaa.

Jatkuvan oppimisen olisi oltava osa muutosturvaa, esimerkiksi vastaus digitalisaation luomiin haasteisiin ja varmistettaessa ilmastonmuutoksen oikeudenmukainen siirtymä.
– Tästä syystä myös työpaikkojen roolia oppimisympäristönä pitää kasvattaa, Palola sanoo.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Ajankohtaista

28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue
23.2.2024

Lausuntovalmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Lue
22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue
21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue