Alustatyössä toteutuu yrittäjän riski ilman yrittäjän vapautta

Kirjoittaja:

Sonja Tikkanen

STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja

Laskutuspalvelu Free.fi teki viikonloppuna raflaavan avauksen kevytyrittäjyyden puolesta. Sen mukaan vapaa työllistyminen on perusoikeus, joka puuttuu suomalaisilta.

On mahtavaa, että teknologia on tuonut meille joustavampia tapoja työntekoon.

On mahtavaa, että teknologia on tuonut meille joustavampia tapoja työntekoon. Se voi helpottaa esimerkiksi nuoren kynnystä saada elämänsä ensimmäinen työpaikka. Ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena ei ole kieltää tai edes vähentää yrittäjyyttä, vaan pitää huolta siitä, että jokainen työtä tekevä saa työstään kohtuullisen korvauksen.  

Alustatalouden ja kevytyrittäjyyden ongelma monesti on, että sillä yritetään hivuttaa yrittäjäriskiä työntekijälle tarjoamatta samaan pakettiin yrittäjälle kuuluvia vapauksia. Yrittäjäriskin korvauksena yrittäjän tulisi saada palkansaajaa korkeampi tuntihinta – vähintäänkin kattamaan sivukulut, jotka tavallisessa työsuhteessa työnantaja on jo ottanut huomioon ja maksanut työntekijän puolesta.  

Alustatalouden ja kevytyrittäjyyden ongelma monesti on, että sillä yritetään hivuttaa yrittäjäriskiä työntekijälle tarjoamatta samaan pakettiin yrittäjälle kuuluvia vapauksia

Kevytyrittäjyydestä on vaikeaa käydä yhteiskunnallista keskustelua, ennen kuin termi on kunnolla määritelty. Tällä hetkellä kevytyrittäjällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi sivutoimista toiminimiyrittäjää, laskutuspalvelun kautta keikkaa tekevää palkansaajaa tai verokortilla toimivaa freelanceria. Näillä kaikilla ryhmillä on erilainen asema oikeudellisesti ja verotuksessa. Free.fi käyttää esimerkkinä työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa Tiaa, joka tekee satunnaisesti työtä Wolt-kuljettajana saadakseen lisäansioita ja pitääkseen mielensä virkeänä. 

Wolt sai viime viikolla jälleen kerran työsuojeluviranomaisen päätöksen, jonka mukaan Wolt-kuljettajat katsotaan jatkossa työntekijöiksi, kunnes asiasta on hallinto-oikeuden päätös. Woltin mukaan kuljettaja tienaa yrittäjätulona keskimäärin 15,50 euroa tunnissa. Tästä yrittäjä maksaa itse mm. eläkemaksut, vakuutukset, lomat ja työvälineistä koituvat kustannukset.  

Kevytyrittäjyys voi siis olla erinomainen tapa kerätä lisätienestejä muiden tulojen päälle, mutta jos täysipäiväisellä työnteolla ilman vuosilomia ei pääse kohtuullisiin ansioihin, ei yrittäjyydessä ole mitään järkeä. Jo YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan: 

23. artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. 2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. 3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. 4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi. 

Wolt-kuljettajat voivat hyvin jatkaa yrittäjinä, kunhan heille maksetaan työstä yrittäjäriskin mukaisesti. Minun Suomeni on maa, jossa on kunnia-asia maksaa työstä elämiseen riittävä kohtuullinen korvaus. 

Sonja Tikkanen 
STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja 

Ajankohtaista

3.11.2025

Pätkätyösuhteiden yleistyminen on lisännyt väärinkäytöksiä Ranskassa

Lue
3.11.2025

SuPer: Yksityisen sosiaalipalvelualan tes-neuvottelut (SOSTES) alkavat 3. marraskuuta – palkkauksen ja työhyvinvoinnin parantaminen kärkitavoitteita

Lue
3.11.2025

Vuoden tasa-arvotekona palkittu hanke edistää monimuotoisuutta työelämässä

Lue
31.10.2025

Naisten kuvainnollinen palkkapäivä ei katoa minimisääntelyllä

Lue
31.10.2025

STTK Naisten palkkapäivänä: Palkka-avoimuusdirektiivi paljastaa Suomen todellisen tasa-arvotahdon

Lue
30.10.2025

Suomalainen varautuu pitkään pahaan päivään

Lue
29.10.2025

Ammattiliitto Pron maineessa poikkeuksellisen kova nousu

Lue
29.10.2025

Pelastusalan kriisivalmius rapautuu – henkilöstöstä ja suorituskyvystä huolehdittava

Lue