STTK: Menokehysjousto tukee ulospääsyä koronakriisistä, sopeutustoimet väärä signaali markkinoille

Lisätietoja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti

Profiili
yhteiskunta

STTK on tyytyväinen, että haastaviksi osoittautuneissa hallituksen kehysriihineuvottelussa saavutettiin osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
– Maa ei ajautunut maailmalla edelleen jatkuvan pandemian oloissa poliittiseen kriisiin, joka olisi voinut saattaa myös EU:n elpymispaketin vaakalaudalle, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Hallitus päätti nostaa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2023, mutta linjasi noin puolen miljardin euron pysyvistä sopeutustoimista.
– Menokehyksistä joustaminen on perusteltua koronan jälkihoidon varmistamiseksi. Myös EU:n elpymispaketti tukee toipumista, siksi sen eteneminen on hyvin olennaista. Sopeutustoimista päättäminen jo tässä vaiheessa antaa kuitenkin väärän signaalin markkinoille ja voi hidastaa elpymistä, Lainà arvioi.

75 prosentin työllisyysasteen toteutuminen ja julkisen velkasuhteen taittaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttävät nykyisten kasvuennusteiden toteutumista.

– Jos Suomi pääsee maailmantalouden kasvuun hyvin kiinni, tavoitteiden saavuttaminen on realistista.

Hallituksen työllisyyspaketti kasvattaa työllisyyttä 40 000 – 44 500 henkilöllä. STTK kiittää hallituksen panostuksia osaamiseen, työvoimapalveluihin ja osatyökykyisiin.
– Työllisyystoimissa keskeistä ei ole ankarien vaan vaikuttavien toimien tavoittelu. Hallituksen työllisyyspaketti nostaa työllisyyttä kestävästi.

Hallitus ei tukeudu ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksiin, mikä antaisikin Lainàn mielestä koronakriisin jälkeen täysin väärän signaalin.
– Nyt on luotava optimismia. STTK vastustaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ”euroistamista”, eli turvan perusteiden muuttamista puhtaasti tulosidonnaisiksi. Se kohtelisi pieni- ja suurituloisia eriarvoisesti, sillä suurituloinen saisi pienituloista vähemmillä työtunneilla oikeuden ansioturvaan.

Työllisyyspaketista puuttuvat toimet lomautusten purkamiseksi. Kuitenkin viime vuoden lopussa 80 000 palkansaajaa oli kokoaikaisesti lomautettuna.
– Olisi oleellista varmistaa, että lomautukset eivät muutu pysyväksi työttömyydeksi. STTK on esittänyt lyhennetyn työajan tukea yrityksille, jotta mahdollisimman moni lomautettu saataisiin nousukauden alkaessa takaisin töihin.

Ulosottovelallisten aseman parantaminen on tervetullut toimenpide. Koronakriisi on vaikeuttanut monien taloudellista asemaa ja nyt on oikea aika auttaa heitä.

Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue