STTK:n hallitus: Suomen työmarkkina- ja sopimusjärjestelmän kurjistamista turha haikailla

STTK:n hallitus on erittäin huolissaan näkemyksistä, joissa on kaikuja 1990-luvun kaltaisesta palkansaajien kurjistamisesta ja ay-liikkeen roolin heikentämisestä.

– Korona-exitin varjolla esitetään pontevasti toimenpiteitä, joilla ei ole tekemistä kriisistä selviämisen kanssa. Elinkeinoelämän kellokkaat vaativat paikallisen sopimisen vapautta ja työnantajien direktio-oikeuden laajentamista. Vaaditaan työvoimakustannusten alentamista ja rakenteellisten jäykkyyksien purkamista. Halu taas kerran heikentää työttömyysturvaa ja työehtoja sekä nostaa eläkeikää verhotaan järjestelmien uudistamiseksi, puheenjohtaja Antti Palola kuvaa.

STTK laittaa ehdottoman pisteen työreformin tyyppisille kurjistamishaikailuille. Varsinkin, kun järjestelmien purkamista vaativat eniten ne, jotka eivät työmarkkinapöydissä edes istu.

– Edunvalvonnan kulmakivet nyt ja tulevaisuudessa ovat Suomessa yleissitovuus sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuva järjestelmä luottamusmiehineen. Työelämää pitää voida kehittää ilman, että se tarkoittaa työnantajan yksipuolista sanelua ja heikomman suojan jatkuvaa nakertamista, Palola painottaa.

Järjestö pitää kummallisina jatkuvia väitteitä suomalaisen työmarkkinamallin jäykkyydestä.

– Heti maaliskuussa koronakriisin vyöryessä päälle työmarkkinajärjestöt neuvottelivat pikavauhtia esitykset työlainsäädännön ja sosiaaliturvan säädösten määräaikaiseksi joustavoittamiseksi. Toinen kokonaisuus neuvoteltiin toukokuussa. Tämä osoittaa, että järjestelmä toimii tarvittaessa joustavasti, nopeasti ja tasapainoisesti. Väitteet järjestelmän jäykkyydestä eivät vastaa todellisuutta, mutta tukevat tiettyjä ideologioita, Palola toteaa.

Tilanne on koronan etenemisen suhteen epäselvä ja palautuminen kriisistä kestää joka tapauksessa pitkään. Kukaan ei varmuudella tiedä, miten pitkään viruksen aiheuttamassa maailmanlaajuisessa ”uudessa normaalissa” eletään.

– Suomessa yhteiskunta avautuu vähitellen. Se on ehdottomasti tarpeen, jotta talous ja työmarkkinat voivat elpyä. Talouden näkymät ovat hyvin sumeat ja vasta niiden tarkentuessa on aika pohtia keinoja talouden tasapainottamiseksi. Hosuminen on hyödytöntä ja luo tarpeettomia jännitteitä, Palola sanoo.

Työmarkkinakierroksen analyysi myöhemmin

Työmarkkinakierros alkaa olla maalissa nyt, kun myös julkisen sektorin neuvottelupöydässä saatiin ratkaisut aikaan.

– Kierros on ollut hyvin pitkä ja vaikea ja se on vieläkin kesken. Työmarkkinapöydissä on harvoin – jos koskaan – helppoa, mutta vaikeista tilanteista huolimatta sopimukset syntyvät. Analyysia tarvitaan, mutta vasta myöhemmin. Työmarkkinajärjestelmää on kehitettävä, mutta siinäkin onnistutaan parhaiten neuvottelemalla ja sopimalla, ei riitelemällä. Myös sovittelujärjestelmä kaipaa perusteellista arviointia, Palola huomauttaa.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue