Brexit ja palkansaajan asema

Brexit astuu voimaan noin 12 tunnin kuluttua tämän kirjoittamisesta 31.1.2020. Mitä se tarkoittaa Lontoon ja Liverpoolin palkansaajille? Kysymys ei ole aivan yksinkertainen.

Kun EU:n Working Time Directive (WTD) astui voimaan 1997, kuusi miljoonaa brittiläistä palkansaajaa sai ensimmäisen kerran palkallisen vuosiloman. Pituudeltaan neljä viikkoa. Aiemmassa brittilainsäädännössä ei oltu taattu kaikille palkallista lomaa alkuunkaan.

Britannia oli käytännössä ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyseinen direktiivi toi konkreettisia parannuksia työaikoihin ja lomiin. Niin heikko oli palkansaajan asema Briteissä vielä 1990-luvulla.

Kaiken huipuksi vuoden 2015 vaaleissa konservatiivijohtaja David Cameronin agendalla oli työaikadirektiivin ”uudelleenneuvottelu” eli käytännössä poistaminen. Britit ovat vahvasti luokkayhteiskunta ja markkinatalousmaa, eikä neljän viikon palkallinen loma sopinut kaikkien ajatusmaailmaan.

Cameron joutui kuitenkin taipumaan vaatimuksissaan, vaikka voitti vaalit. Työväenliike ei sulattanut vaatimusta, eikä Euroopan unionikaan olisi suostunut moiseen.

Vuoden 2020 loppuun asti aikaa neuvotella uudet sopimukset

Nyt kun Brexit on joka tapauksessa käsillä, Britannialla ja EU:lla on vuoden 2020 loppuun asti aikaa neuvotella uudet sopimukset. Palkansaajan oikeuksien – ja myös ympäristöasioiden – kohdalla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa.

  1. Close alignment / dynamic alignment, joka tarkoittaa, että brittien olisi myös jatkossa sopeuduttava EU:n lainsäädäntöön, mikäli he haluavat käydä vapaakauppaa. Toisin sanoen palkansaajan asemaan mahdollisesti tulevat parannukset EU-direktiiveissä tulisi ottaa käyttöön myös briteissä, jos he haluavat vapaakaupan jatkuvan. Tämä olisi melko lähellä esimerkiksi Norjan tilannetta.
  2. Mutual recognition, joka tarkoittaa nykyisen EU-sääntelyn voimassaoloa myös jatkossa, mutta ei edellyttäisi briteiltä uusien direktiivien omaksumista. Jos EU-direktiivi nostaisi vuosiloman minimipituuden vaikkapa kuuteen viikkoon, britit saisivat pitää nykyisen direktiivin tason, eikä heitä velvoitettaisi uusien parannusten hyväksymiseen.

Lisäksi mahdollisuutena on aina hard brexit eli no deal brexit, jossa kaikki EU-sääntely briteissä loppuisi saman tien. Tämä antaisi briteille esimerkiksi mahdollisuuden romuttaa vuosilomat ja työaikalait lähes kokonaan.

Skandinaavisesta näkökulmasta kaikki tämä vaikuttaa kummalliselta. Meille kun työelämän oikeudet olivat lähes itsestäänselvyys jo kauan ennen EU-jäsenyyttä. Kotimainen taso esimerkiksi työaika- ja vuosilomalainsäädännössä on niin korkea, ettei EU-lainsäädäntö vaikuta niihin Suomen kohdalla juuri mitenkään.

EU-lainsäädännön hienous onkin siinä, että se suojelee Britannian kaltaisissa luokkayhteiskunnissa asuvia palkansaajia.

Antti Koskela
ekonomisti

Lue lisää Brexitistä ja sen vaikutuksista.

Ajankohtaista

28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue
23.2.2024

Lausuntovalmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Lue
22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue
21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue