Brexit astuu voimaan noin 12 tunnin kuluttua tämän kirjoittamisesta 31.1.2020. Mitä se tarkoittaa Lontoon ja Liverpoolin palkansaajille? Kysymys ei ole aivan yksinkertainen.
Kun EU:n Working Time Directive (WTD) astui voimaan 1997, kuusi miljoonaa brittiläistä palkansaajaa sai ensimmäisen kerran palkallisen vuosiloman. Pituudeltaan neljä viikkoa. Aiemmassa brittilainsäädännössä ei oltu taattu kaikille palkallista lomaa alkuunkaan.
Britannia oli käytännössä ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyseinen direktiivi toi konkreettisia parannuksia työaikoihin ja lomiin. Niin heikko oli palkansaajan asema Briteissä vielä 1990-luvulla.
Kaiken huipuksi vuoden 2015 vaaleissa konservatiivijohtaja David Cameronin agendalla oli työaikadirektiivin ”uudelleenneuvottelu” eli käytännössä poistaminen. Britit ovat vahvasti luokkayhteiskunta ja markkinatalousmaa, eikä neljän viikon palkallinen loma sopinut kaikkien ajatusmaailmaan.
Cameron joutui kuitenkin taipumaan vaatimuksissaan, vaikka voitti vaalit. Työväenliike ei sulattanut vaatimusta, eikä Euroopan unionikaan olisi suostunut moiseen.
Vuoden 2020 loppuun asti aikaa neuvotella uudet sopimukset
Nyt kun Brexit on joka tapauksessa käsillä, Britannialla ja EU:lla on vuoden 2020 loppuun asti aikaa neuvotella uudet sopimukset. Palkansaajan oikeuksien – ja myös ympäristöasioiden – kohdalla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa.
- Close alignment / dynamic alignment, joka tarkoittaa, että brittien olisi myös jatkossa sopeuduttava EU:n lainsäädäntöön, mikäli he haluavat käydä vapaakauppaa. Toisin sanoen palkansaajan asemaan mahdollisesti tulevat parannukset EU-direktiiveissä tulisi ottaa käyttöön myös briteissä, jos he haluavat vapaakaupan jatkuvan. Tämä olisi melko lähellä esimerkiksi Norjan tilannetta.
- Mutual recognition, joka tarkoittaa nykyisen EU-sääntelyn voimassaoloa myös jatkossa, mutta ei edellyttäisi briteiltä uusien direktiivien omaksumista. Jos EU-direktiivi nostaisi vuosiloman minimipituuden vaikkapa kuuteen viikkoon, britit saisivat pitää nykyisen direktiivin tason, eikä heitä velvoitettaisi uusien parannusten hyväksymiseen.
Lisäksi mahdollisuutena on aina hard brexit eli no deal brexit, jossa kaikki EU-sääntely briteissä loppuisi saman tien. Tämä antaisi briteille esimerkiksi mahdollisuuden romuttaa vuosilomat ja työaikalait lähes kokonaan.
Skandinaavisesta näkökulmasta kaikki tämä vaikuttaa kummalliselta. Meille kun työelämän oikeudet olivat lähes itsestäänselvyys jo kauan ennen EU-jäsenyyttä. Kotimainen taso esimerkiksi työaika- ja vuosilomalainsäädännössä on niin korkea, ettei EU-lainsäädäntö vaikuta niihin Suomen kohdalla juuri mitenkään.
EU-lainsäädännön hienous onkin siinä, että se suojelee Britannian kaltaisissa luokkayhteiskunnissa asuvia palkansaajia.
Antti Koskela
ekonomisti
Lue lisää Brexitistä ja sen vaikutuksista.