STTK:n hallitus: Työnantajien asenne rapauttaa luottamusta koko sopimusjärjestelmään

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
Ostoskeskus

STTK:n hallitus keskusteli vuoden ensimmäisessä kokouksessa ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Päänavaus on työmarkkinapöydässä tehty, mutta muilta osin neuvottelut näyttävät olevan pahasti jumissa. Syntyy vaikutelma, että työnantajapuolella ovat nuotit hukassa.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) luopui itse keskitetyistä sopimuksista eikä vientimallista ole sovittu. Neuvottelut ovat nyt toimialakohtaisia ja jokainen liitto asettaa tavoitteensa omista lähtökohdistaan. Päänavaus on tärkeä, mutta se ei sido muita aloja. Tämä tuntuu työnantajilta unohtuneen, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Koska keskusjärjestöt eivät enää istu neuvottelupöydissä, STTK:n hallitus toivoo liitoille työrauhaa.
– Palkankorotusten ohella työnantajien puolella eniten kiivailua tuntuu aiheuttavan kilpailukykysopimuksessa eri tavoin sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Missään ei silti ole sovittu, että kiky-tunnit olisivat voimassa ”maailman tappiin”. Neuvotteluissa ovat kaikki sopimuksen osat – ja myös työaika – aina uudelleen neuvoteltavissa. EK:n huutelu sivusta ei neuvotteluja edistä, ja työnantajien asenne rapauttaa luottamusta koko sopimusjärjestelmään.

Julkisen sektorin neuvottelut alkavat huomenna. STTK korostaa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman julkisen alan koulutettua, osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä.
– Oikeudenmukainen palkkaus ja säälliset työolot ovat perusedellytys laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tuottamiselle, Palola korostaa.

Oikeudenmukainen palkkaus ja säälliset työolot ovat perusedellytys laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tuottamiselle.

Työllisyystoimia priorisoitava

Työmarkkinakierros on tärkeä paitsi ostovoiman, myös maan hallituksen työllisyystavoitteen kannalta.
– Työllisyysastetta on nostettava, luotava uusia työpaikkoja ja turvattava talouskasvu. Näihin asioihin kotoisilla työmarkkinaratkaisuilla on erittäin suuri vaikutus. Samanaikaisesti olemme taloudessa erittäin epävakaan maailmanpolitiikan armoilla. On arvokasta pyrkiä hoitamaan omissa käsissämme olevat asiat hyvin ja tehokkaasti, sillä maailmantaloudelle emme paljon voi, Palola toteaa.

STTK:n mielestä vasta kevään kehysriihi on ensimmäinen mittauspiste arvioida, riittävätkö työryhmien pohjalta sovittavat toimet vai onko tehtävä muuta.
– Maltti on valttia, kun uudistuksia tehdään. Tarvitaan laadukasta lainsäädäntöä. Työnantajien kaipaamat joustot tarkoittavat yleensä aina etuuksien ja työn vastaanottamisen ehtojen heikennyksiä. STTK:n lähtökohta on työntekijän turva ja tasapaino.

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue