Budjettiesitys 2020 – onko vastasyklisyys unohtunut talouskeskustelusta?

Kirjoittaja:

Antti Koskela

ekonomisti

Profiili

Valtiovarainministeri Lintilän ensimmäinen budjettiesitys on julkaistu. Suuria yllätyksiä se ei sisällä – eikä budjettiesitys ole huono. Havainto tuotannollisten investointien vähäisyydestä vertailumaihin nähden on oikea. Samoin talouspolitiikan ennustettavuuden tärkeä merkitys investoinneille ja talouskasvulle. Ministeri Lintilän viesti Business Finlandin rahoittamisesta ja tempoilevien muutosten puuttumisesta on otettu myönteisesti vastaan.

Suurin kysymysmerkki budjetin ympärillä käytävässä keskustelussa liittyykin talouspolitiikan viritykseen. Suomessa ollaan yhtä mieltä siitä, että kasvun ennusteet ovat heikentyneet ja maailmalta tulee kehnoja talousuutisia. Johtopäätökset vaihtelevat laidasta laitaan.

Perinteinen talouspolitiikan lähtökohta on talouden syklien tasaaminen

Perinteinen talouspolitiikan lähtökohta on, että talouden syklejä tulee pyrkiä tasaamaan – ei vahvistamaan. Tämä ajatuskulku näkyy vahvasti myös tuoreessa hallitusohjelmassa.

Nyt oppositiojohto ja politiikan kommentaattorit ehdottavat taloussuhdanteen potentiaaliseen heikkenemiseen reagoimista siten, että julkisia menoja leikattaisiin. Valtion velkaantumista kauhistellaan, vaikka valtion pitkän lainan korko laski -0,3 prosenttiin. Siis kolme prosentin kymmenystä pakkaselle.

Jos heikkenevään taloussuhdanteeseen reagoidaan leikkaamalla menoja, se vahvistaa suhdannevaihtelua.

Jos heikkenevään taloussuhdanteeseen reagoidaan leikkaamalla menoja, se vahvistaa suhdannevaihtelua. Laskukausi syvenee, jos yksityissektorin lisäksi julkinen sektori painuu kaakkoon.

Valtion budjetti - elvytystä vai säästöjä?

Hallituksen politiikan linja suhtautumisessa sykleihin varmistuu vasta myöhemmin. Hallitus on ilmaissut tarkastelevansa asiaa erityisesti syksyn 2020 budjettiriihen yhteydessä. Hallitusohjelmaneuvottelujen päätöksen mukaan uusia sovittuja menoja tarkastellaan uudelleen, jos työllisyys- ja talouskasvuennusteista on jääty riittävästi jälkeen – verrattuna vallitsevaan taloussykliin. Tarkempi menetelmä tähän jätettiin toki kirjaamatta, koska lähtökohdan on oltava toivotun työllisyyskehityksen toteutuminen.

Toivottavasti vastasyklisyys ei ole unohtunut talouspolitiikasta. Lyhytaikaista velkaelvytystä ei pidä pelätä – varsinkaan kun valtionvelan korko on pakkasella.

Antti Koskela, ekonomisti, STTK

***

STTK: Palkkatukeen ja te-toimistojen palveluihin panostettava heti hallituskauden alussa

Ajankohtaista

24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue