Lapsityö vähenee kestävästi aikuisten palkkausta parantamalla


Suomalainen työelämän ihmisoikeusjärjestö SASK tukee työn kitkemistä maailmasta vaikuttamalla aikuisten työehtoihin ja palkkaukseen kehitysmaissa.

Maailmassa on 152 miljoonaa lapsityöntekijää. Lähes puolet heistä tekee terveydelle vaarallista työtä. Jopa puolet lapsityöläisistä on iältään 5–11-vuotiaita ja vajaa kolmannes 12–14-vuotiaita. Yleisintä lapsityön käyttö on Afrikassa, ja eniten lapsia työskentelee maataloudessa.

SASKin näkemyksen mukaan ainoa kestävä tapa päästä eroon lapsityöstä on se, että aikuisille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Silloin lapsilla on mahdollisuus keskittyä koulunkäyntiin. Kuvassa oleva Radhika Kumari käy niin sanottua lapsityökoulua Nepalissa Katmandun laitamilla. Radhikan äiti ja isä ovat intialaisia siirtotyöläisiä, jotka työskentelevät läheisellä tiilenpolttimolla. SASKin tuella Nepaliin on perustettu useita kouluja, jotta esimerkiksi tiilitehtailla työskentelevien nepalilaisten ja intialaisten siirtotyöntekijöiden lasten koulutie ei pääty väliaikaiseen asumiseen muualla. Koulu myös pitää monet heistä poissa tiilenteosta.

– Elämiseen riittävä palkka on kulmakivi lapsityön kitkemisessä. Kun perheen aikuiset pärjäävät palkallaan, lasten ei tarvitse tehdä töitä, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen painottaa.

SASKin tuella on saavutettu mm. Mosambikin kotiapulaisille oikeus sosiaaliturvaan, Nepalissa 39 %:n korotus minimipalkkoihin ja Filippiineillä julkisen alan työntekijöille oikeus neuvotella työehdoistaan ensimmäisenä Aasiassa.

– Ne kaikki vievät kehitystä juuri oikeaan suuntaan, mutta käytännössä elämiseen riittävä palkka ei vielä toteudu tavallisen työntekijän kohdalla kehittyvissä maissa missään päin maailmaa. Se on eri asia kuin minimipalkka, Ronkainen huomauttaa.

Elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus

Juuri kehitysmaat ovat riskimaita työelämän ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta joko puutteellisen lainsäädännön tai vielä useammin sen heikon valvonnan takia. Elämiseen riittävä palkka on ILOn periaatteiden mukaan ihmisoikeus. Lapsella puolestaan on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus mm. koulutukseen, terveyteen ja turvaan.

– Niiden toteutuminen on lähes mahdotonta, jos aikuinen joutuu tekemään työtä kellon ympäri, eikä sekään riitä perheen kohtuulliseen toimeentuloon. Tuo tilanne on hyvin tavallinen SASKin toimintamaissa, Ronkainen jatkaa.

Peräti 700 miljoonaa työtä tekevää elää köyhyydessä, ja heistä osa jopa äärimmäisessä köyhyydessä. Se tarkoittaa itsensä ja perheen elättämistä alle 1,80 eurolla päivässä.

SASKin työ nojaa ajatukseen, että ihmisten täytyy itse pystyä vaikuttamaan työehtoihin ja -oloihin.

– Siihen ammattiliitot ovat välttämättömiä, sillä yksikään tavallinen työntekijä kehitysmaassa ei omin voimin neuvottele itselleen elämiseen riittävää palkkaa.

SASK on ollut myös Suomessa mukana Ykkösketjuun-kampanjassa ottamassa merkittäviä askelia kohti lapsityön poistamista. Kampanjoinnin myötävaikutuksesta tuore hallitusohjelma sisältää nyt tavoitteen säätää Suomeen yritysvastuulaki. Laki velvoittaisi Suomessa toimivat yritykset huolehtimaan siitä, että kaikessa niiden toiminnassa ja tuotannossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Silloin yritysten olisi myös pakko varmistaa, ettei tuotantoketjun missään vaiheessa käytetä lapsityövoimaa.

Työelämän ihmisoikeusjärjestö SASKin työ perustuu ILOn määrittelemiin työelämän perusoikeuksiin, joihin kuuluu muun muassa lapsityön poistaminen ja oikeus neuvotella kollektiivisesti. STTK on SASK:n jäsenjärjestö.

***

Lapsityön vastaista päivää vietetään 12. kesäkuuta: Lapsityö vähenee kestävästi aikuisten palkkausta parantamalla