Faktaa vai fiktiota: Kuinka elinvoimaisia maakunnat ovat?


Julkisessa keskustelussa puidaan usein Suomen elinvoiman keskittymistä suurimpiin kasvukeskuksiin, samalla kun maaseudulta katoavat ihmiset, palvelut ja työpaikat. Monet julkisessa keskustelussa toistuvat väitteet ovat enemmän tai vähemmän legendaa. Aiheesta riippumatta. Milloin Suomessa on lähes mahdotonta irtisanoa ihmisiä, milloin Suomi on äärimmäisen lakkoherkkä maa, milloin taas pätkätöiden osuus on merkittävästi kasvanut 2000-luvulla. Kaikki urbaanilegendaa.

On myös maaseutulegendoja. Suomalaisella maaseudulla menee ainakin noususuhdanteessa hyvin. Viimeisimpien tilastojen mukaan työllisyys kasvaa, tilauksia tulee ja maaseudulla sijaitsevien yritysten on jopa vaikea löytää osaavaa työvoimaa tarjolla oleviin pesteihin.

EK:n ja MMM:n Maaseutu-Pulssi-tutkimuksen perusteella kaupungin läheisyydessä olevilla maaseutualueilla sijaitsevista yrityksistä 43 prosenttia raportoi vaikeuksista vastata tilauksiin osaajapulan takia edellisen 12 kuukauden aikana. Työllisyyden lisääntymisestä raportoi 36 prosenttia näiden alueiden yrityksistä. Ydinmaaseudullakin työllisyys lisääntyi 27 prosentilla yrityksistä ja vähentyi 16 prosentilla.

Kuinka elinvoimaisia maakunnat ovat?

Maakuntien arvonlisäyksen muutos 2017 (Tilastokeskus 5.12.2018)

Muuttoliikkeen tuleekin kulkea molempiin suuntiin. Maaseudulta kasvukeskuksiin, mutta myös tarvittaessa toisinpäin. Kohtaanto-ongelma aiheuttaa päänvaivaa niin kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolellakin.

Tarkastellaan Suomen talouden viimeaikaista suuntaa alueellisesti. Mitkä maakunnat ovat menestyjiä? Jos tietovisassa kysyttäisiin, missä maakunnissa talous kasvoi nopeimmin vuonna 2017, vastauslapuista löytyisi toistuvasti Uuttamaata, Varsinais-Suomea ja Pirkanmaata.

Oikeat vastaukset ovat kuitenkin Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Keski-Pohjanmaa.

Maakuntien arvonlisäyksen muutos 2017 (Tilastokeskus 5.12.2018)

Huomattavaa on, että talous kasvoi jokaisessa Suomen 18 maakunnassa ja Ahvenanmaalla. Vahvimmat kasvajat löytyivät ruuhkaisimman Suomen ulkopuolelta. Toivottomia maakuntia ei ole. Tarkastelua tosin vääristää se, että 2017 oli voimakkaan talouskasvun ja työllisyyden elpymisen vuosi.

Suomessa ollaankin siirrytty tilanteeseen, jossa suurimpana kasvun esteenä on osaavan työvoiman puute, ei kysynnän puute. Tämä koskee niin kaupunkeja kuin maaseutuakin.

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti