Voisiko Singaporen tie olla meidän tiemme

Monissa maissa on oivallettu, että työelämän muutos edellyttää voimakasta työvoiman täydennyskoulutusta. Mennyt on aika, jolloin tutkintotodistuksella saattoi menestykkäästi taivaltaa 40-vuotisen työuran läpi.

Lisäkoulutusta vaaditaan kaikilta säännöllisin väliajoin koko työuran ajan. Varsinkin ne maat, joiden kilpailukyky nojaa palkansaajien korvien väliin, olisi syytä panostaa osaamisen päivittämiseen. Suomessa olemme juuttuneet lähtötelineisiin, kun muut jo kiihdyttävät vauhtiaan.

Singaporessa palkansaajan koulutustilin arvo on 300 euroa

Singapore on yksi esimerkki, jossa on siirrytty sanoista tekoihin. Suomalaisena kateeksi käy. Singaporessa voivat palkansaajat avata koulutustilin, jonka arvo on n. 300 euroa. Rahat tileille maksetaan verovaroista. Tililtä rahoitetaan koulutusta, jolla osaamista päivitetään. Parin vuoden aikana tilejä on avattu vajaat 300 000, ja niillä on rahaa vajaat 100 miljoonaa euroa. Suomi ja Singapore ovat väestöltään ja työvoimaltaan saman kokoisia maita, joten luvut voi suoraan siirtää Suomeen.

Me Suomessa voisimme nokittaa: jos tilin summa olisi 600 euroa, kokonaisrahoituksen taso (olettaen, että koulutushalukkuus olisi Singaporen suuruista) olisi vajaat 200 miljoonaa euroa. Se voitaisiin rahoittaa joko suoraan valtion budjetista tai sitten työttömyysvakuutusmaksua korottamalla 0,2 %. Suuria lukujako? Kaikki on suhteellista. Ensi vuoden tuloveroalennukset olivat suurempia kuin 200 miljoonaa. Summa on n. 5 % yritystukien määrästä.
Työttömyysvakuutusmaksun 0,2 % on neljännes määrästä, jolla sitä juuri alennettiin.

Kyse ei ole rahasta, vaan ymmärryksestä. Onkohan päättäjiltä jäänyt osaamisen päivittäminen väliin?

Tietokilpailukysymys, missä kohteessa 200 miljoonaa tuottaa eniten kasvua ja hyvinvointia: a) veronalennukset, b) yritystuet, vai c) osaamisen päivittämisen rahoitus.

Singaporen malli on vain yksi. Ei meidän sitä tarvitse kopioida, mutta tehdään – hyvänen aika – edes jotain. Muutoin muut ehtivät maaliin, kun me vielä lähtötelineissä pohdimme, josko juosta ensinkään.

Oikea vastaus oli c).

Ralf Sund, STTK:n pääekonomisti

***

Osaaminen viitoittaa tulevaisuutemme

Ajankohtaista

5.10.2022

Julia Kurki Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhteiden asiantuntijaksi

Lue
4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue