Suomalaiset haluavat maahanmuuttajan puhuvan ja käyttäytyvän kuin suomalainen. Muutoin yhteiskuntaan on vaikea sopeutua, turkkilainen Efe Egilmez sanoo.
Kahdeksan vuotta sitten Efe Egilmez, 46, muutti Suomeen. Hän oppi puhumaan suomea suhteellisen sujuvasti.
– Kielitaito on kuin pyörällä ajo. Jos sitä ei harjoita, taito katoaa. Työkieleni oli englanti, ja suomen käyttö jäi vähiin. Nyt opiskelen sitä työllisyyskurssilla.
Turkista kotoisin oleva Egilmez tapasi suomalaisen vaimonsa Saksassa. Kun esikoinen ilmoitti tulostaan, pariskunta muutti Suomeen. Nyt perheessä on kaksi poikaa, joista toinen on jo kouluiässä.
Tietohallintopäällikön työt loppuivat reilu vuosi sitten, eikä uutta työtä ole ilmaantunut. Tämä on vaikea paikka miehelle, jolla on Yhdysvalloista luonnontieteiden kandidaatin tutkinto tekniikasta ja tutkinto taloushallinnosta.
Egilmez on tottunut työskentelemään kansainvälisissä suuryrityksissä esimiestehtävissä.
– Olin tottunut ulkomailla siihen, että minut pyydettiin uuteen työpaikkaan. Kokemustani arvostettiin. Sain valita, minkä työpaikan haluan. Nyt minua ei pyydetä edes haastatteluihin.
Suomessa tuijotetaan Egilmezin mukaan enemmän ihmisten todistuksiin eikä anneta arvoa käytännön kokemukselle ja tietotaidolle.
– Se oli valtava sokki. Kaiketi maahanmuuttajaa ei haluta esimieheksi.
Stereotypiat näkyvät
Egilmez mieltää itsensä ennen muuta monikulttuuriseksi eurooppalaiseksi.
– Kukaan ei valitse syntymäpaikkaansa, vaan tottuu asumaan siellä, missä kasvaa.
Suomeen kotoutuminen vei aikaa, vaikka mies oppi suomen seitsemässä kuukaudessa. Oli vaikea istua puoli päivää vain kielikurssilla, kun mieli teki heti töihin.
Egilmezin mukaan viranomaisten stereotypiat näkyvät jo kielikursseissa. Kaikki maahanmuuttajat laitetaan samaan luokkaan ja kaikille opetetaan kieltä, joita tarvitaan bussinkuljettajan tai siivoojan töissä.
Pitää puhua, jottemme eläisi ennakkoluulojen vallassa.
– Osa kurssilla olijoista, pakolaiset, tulevat suoraan sotatoimialueilta. He tarvitsisivat myös muuta tukea. Osa meistä olisi ollut ammattilaisina heti valmiit tekemään töitä englanniksi, Egilmez sanoo.
Mies naurahtaa ja kertoo vitsin:
– Miksi suomalaiset pizzat ovat maailman parhaita? Suomessa on maailman koulutetuimmat pizzantekijät.
Egilmezin mukaan Suomessa on hurja maan sisäinen aivovuoto, kun esimerkiksi tekniikan insinööri elättää itsensä pizzakuskina ja meribiologi siivoojien esimiehenä.
– Kun oman alan työpaikka ei aukea lopultakaan, muutetaan pois maasta.
”Suomessa tämä tehdään näin”
– Kun tulin Suomeen, ajattelin tulevani parempiin oloihin, joista lähdin. Ajattelin myös antavani tälle maalle ja yhteiskunnalle jotain, Egilmez sanoo.
Vaikuttaa kuitenkin, että muualta tulleiden panostukset kelpaavat vain, jos ne täydentävät sopivasti suomalaista yhteiskuntaa.
– Maahanmuuttajille sanotaan, että ”Suomessa tämä tehdään näin”. Eli maahanmuuttajan pitää muuttua, jotta hänet kelpuutettaisiin. Hänen pitää puhua ja käyttäytyä kuin suomalainen.
Egilmez odottaa, että jokin päivä maahanmuuttajien ideoita kuunneltaisiin tosissaan, koska sillä tavalla yhteiskuntaa kehitetään paremmaksi.
– Maahanmuuttajan on vaikea integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomessa ei olla ujoja, vaan hyvin varovaisia ja tarkkoja, ketkä hyväksytään osaksi yhteiskuntaa ja keitä ei.
– Se, mistä ihminen on, merkitsee täällä enemmän kuin se, kuka ihminen on. Kun ihmiset kuulevat minun olevan kotoisin Turkista, he ajattelevat heti, että työskentelen kebab-ravintolassa.
Stereotypiat häviävät Egilmezin mielestä vain siten, että ihmiset puhuvat enemmän toistensa kanssa.
– Muuten elämme vain huhujen varassa. Pitää puhua, jottemme eläisi ennakkoluulojen vallassa.
Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu
Kuva: Jarno Mela