STTK: Vuosilomalain muutokset parantavat osin työntekijöiden lomaoikeutta


Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu vuosilomalakiin muutoksia, jotka huomioivat Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön.
– STTK:n mielestä muutokset ovat erittäin tervetulleita ja parantavat lomaoikeutta työntekijöillä, jotka joutuvat olemaan poissa töistä pitkään jatkuneen sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen takia. Suomen oli myös korkea aika tehdä nämä muutokset, sillä osa EU-tuomioistuimen ratkaisuista on jo useamman vuoden takaa, lakimies Hannele Vettainen sanoo.

Lakiesitys on lähtenyt lausunnolle tänään. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden huhtikuussa. Muutoksilla on tarkoitus turvata työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan huolimatta sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta.

Tällä hetkellä lomaa kertyy sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta enintään 75 työpäivän ajalta lomanmääräytymisvuoden aikana. Työaikadirektiivi edellyttää, että jokaisen työntekijän on saatava vähintään neljän viikon palkallinen vuosiloma.
– Muutos on työntekijöiden kannalta merkittävä, Vettainen arvioi.

Vuosilomalakiin ehdotetaan täydennystä, jolla säädettäisiin oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin sairaudesta tai lääkinnällistä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta. Lisäpäiviltä työntekijälle maksettaisiin säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Oikeutta lisäpäiviin ei kuitenkaan olisi sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Uusi säännös täydentää voimassa olevia loman ansaintaa koskevia säännöksiä.

– Vaikka esitys parantaa työkyvyttömän oikeutta vuosilomaan pidemmältä ajanjaksolta, oikeus lisäpäiviltä maksettavaan korvaukseen olisi heikompi kuin nykyisessä vuosilomalaissa. STTK:n mielestä lisäpäiviltä maksettavan korvauksen tulisi olla nykyisen vuosilomalain mukainen. Vuosilomasääntelyä monimutkaistaa entisestään lisäksi se, että esitetään oikeutta lisäpäiviin eikä lomaan, Vettainen toteaa.

Myös työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohtaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi pidentämällä aikaa, jonka kuluessa siirretty vuosiloma voidaan pitää.
– Tämä on hyvä, sillä edellytykset pitää siirretty vuosiloma paranevat. Jos loman pitäminen ei määräajassa onnistuisi, saamatta jäänyt loma korvataan nykytilaa vastaavasti lomakorvauksella.