STTK: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, saatavuusharkinnasta voidaan luopua

Maahanmuuttajat työelämässä

Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta.
– Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä.

Palola perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella.
– Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yhtälöitä, Palola toteaa.

STTK korostaa, että monet maahanmuuttajat tulevat jo nyt Suomeen opiskelemaan ja tekemään töitä ja heillä on usein opiskelu- ja työpaikka valmiina.
– STTK:n mielestä saatavuusharkinnasta voidaan jatkossa luopua edellyttäen, että riittävät resurssit tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettu. Saatavuusharkinta lisää byrokratiaa ja viivästyttää usein työvoiman saamista tilanteessa, jossa osaamista ja tekijöitä ei syystä tai toisesta Suomesta löydy.

Maahanmuuton lisääntyessä työelämän pelisäännöistä ja reunaehdoista ei pidä tinkiä.
– Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden. STTK sanoo ei palkkojen polkemiselle, kaksille työmarkkinoille, harmaalle taloudelle ja työntekijöiden epäasialliselle kohtelulle. Hyvä maahanmuuttopolitiikka on kokonaisvaltaista ja poliittisen päättäjän on otettava tästä vastuu. Se tarkoittaa esimerkiksi kohtuuhintaisia asuntoja, päiväkotipaikkoja lapsille, koulu- ja opiskelupaikkoja nuorille, kieli- ja täydennyskoulutusta kaikille sekä tukipalveluja tarvitseville. Ammattiliitot voivat tehdä paljon maahanmuuttajien säällisen työelämän toteutumiseksi.

Osaaminen on nuoren paras turva

STTK on huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Luvut ovat hälyttäviä ja toisaalta: yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa.
– Syrjäytymisen torjumiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön. Ilmiö on tuhoisaa yksilölle ja kallista yhteiskunnalle, Antti Palola korostaa.

STTK:n edustajiston yhteydessä järjestettävässä paneelissa pureudutaan keinoihin nuorten syrjäytymisen torjumiseksi.
– STTK:n mielestä koulutus on nuoren paras turva. Esitämme oppivelvollisuusiän laajentamista nykyisestä ja kaikille maksutonta toisen asteen opiskelua. Pelkkä peruskoulu ei tue nuorta myöhemmissä valinnoissa vaan usein heikentää työnsaantia ja tekee koko työuran epävarmaksi. Raha ei saa muodostua esteeksi opiskella, sillä Suomi tarvitsee kaikkien osaamista, Antti Palola toteaa.

Lisätietoja: Antti Palola, puheenjohtaja, puh. 040 509 6030

Ajankohtaista

28.6.2022

Toimistomme lomailee 4.7.-5.8.

Lue
28.6.2022

Ammattiliitto Pron selvitys: UPM ei kohtele toimihenkilöitään tasapuolisesti

Lue
28.6.2022

SAK, Akava ja STTK: Työpaikoille tarvitaan lisää keinoja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi

Lue
27.6.2022

Ihmisoikeudet eivät ole koskaan itsestäänselvyys

Lue
27.6.2022

Tehy, SuPer ja ERTO: Terveyspalvelualalle neuvottelutulos

Lue
27.6.2022

Työmarkkinakeskusjärjestöt vetoavat syrjimättömän työelämän puolesta

Lue
27.6.2022

STTK: Vain kolmasosalla työpaikoista löytyy yhden­vertaisuus­suunnitelma

Lue
27.6.2022

Näin työn murros otetaan haltuun – Antti Palola SuomiAreenan keskustelussa torstaina 14.7.

Lue