Kehysriihestä monenlaisia jyviä

Sipilän hallitus istuu loppusuoralla – ja se näkyy. Suuret linjapäätökset on tehty – ja hyvä niin.

Kehysriiheltä odotettiin paljon, mutta vaalien läheisyys pienentää yleensä paketteja. Niin käy myös Sipilän hallitukselle. Niin on käynyt edellisillekin hallituksille. Demokratian hinta.

Tyhjän takia ministerit eivät kahta päivää kuitenkaan istuneet. Riihessä hienosäädettiin montaa asiaa. Budjetin loppusumma on noin 50 miljardia ja riihen ”loppulasku” asettuu noin 150 miljoonaan euroon. Se on kokonaisuudesta noin kolme promillea. Marginaaleissa liikutaan. Eikä tämä ei ole ivailua.

Kulunutta sanontaa voi riihen tuloksista toistella: ”oikeansuuntainen, mutta riittämätön.” Aktiivimallin valuvikojen korjaaminen oli tervetullut. Aktiivisuudeksi määriteltävien toimien listaa tullaan laajentamaa. Se vähentää epäoikeudenmukaisuutta, jota mallin perusteisiin jäi. Erityisen merkittävä on omaehtoisen koulutuksen laskeminen aktiivitoimeksi, jolla työttömyysturvan leikkauksen voi välttää.

Työttömyyden lievittämiseen satsataan jonkin verran lisää rahaa. Ne panostukset maksavat itsensä takaisin melko nopeasti. Nyt kun talous on nousussa, satsaukset purevat tehokkaasti.

Työlainsäädäntöön tehtävät uudistukset ovat tarpeettomia. Kokeilukulttuuri on sinänsä kannatettavaa, mutta jotain faktaperusteita kokeiluillakin pitäisi olla. Hallitus tavoittelee pieniin yrityksiin palkkaamiskynnyksen madaltamista purkamalla työntekijän perusturvaa. Alle 20 työntekijän yrityksissä sovelletaan jatkossa lievempiä irtisanomisperusteita. Ajatuksena – varmaankin vilpittömänä sellaisena – on, että yrittäjällä olisi helpompi palkata uutta työvoimaa, kun siitä irti pääseminen olisi vaivattomampaa.

Taannoin Suomessa pidennettiin koeaikaa neljästä kuukaudesta kuuteen samoista syistä, mutta tulokset ovat olleet olemattomia. On kokeiltu ja huonoksi havaittu ja sitten kokeillaan uudelleen.

Ajatus hyvä, toteutus epäkelpo. Taannoin Suomessa pidennettiin koeaikaa neljästä kuukaudesta kuuteen samoista syistä, mutta tulokset ovat olleet olemattomia. On kokeiltu ja huonoksi havaittu ja sitten kokeillaan uudelleen. ”Toivotaan, toivotaan” on riittämätön peruste yhteiskuntapoliittisille uudistuksille, joihin liittyy ilmeisiä kielteisiä vaikutuksia. Kansalaisten yhdenvertaisuutta loukataan ja yrityksille luodaan kasvukynnys.

Alle 30-vuotiaiden turvan heikentäminen on sekin hyvin kyseenlainen uudistus. Miinukset ilmeisiä ja plussat epäselviä. Vaakakuppi kertoo, että roskikseen.

Suomi – ja siinä sivussa hallitus – elää nyt talouden nousuvaihetta. Työllisyys kohenee ja lisämurusia tippuu palkansaajienkin noukittavaksi. Kokonaisuutena hallituksen riihen päätökset eivät vaaranna sitä myönteistä, joka meille kansanvälisen talouden piristymisestä pääosin koituu. Riihen päätökset saattavat jopa aavistuksen verran avittaa asiassa.

Ralf Sund
STTK:n pääekonomisti

Ajankohtaista

28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue
21.9.2022

SuPerin Paavola: Valtion on tuettava myös lähihoitajien osaamisen varmistamista ja korvattava työelämässä oppimisen kustannukset työpaikoille

Lue
20.9.2022

SuPerin Paavola: Pakkolaki ei poista hoitajapulaa mutta teki päättäjille selväksi miten tärkeää työtä hoitajat tekevät

Lue