Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus tulevaisuuden työelämäosaamisen vahvistajana

Uusi työelämä

Eräiden arvioiden mukaan yli puolet nyt peruskoulunsa aloittavista lapsista tulee työskentelemään ammateissa ja tehtävissä, joita ei vielä ole olemassakaan (The Future of Jobs 2016, 32).  Uusi työ on jatkuvasti muuttuvaa, yrittäjämäistä, joustavaa, verkottuvaa ja luovaa (Hyttinen 2016). Ammattikorkeakoulujen vahvuutena on ennakoida muutosta ja uudistaa koulutuksia tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Työelämässä pärjäävät ne, joilla on kyky uudistaa omaa toimintaansa ja osaamistaan

 Tulevaisuuden osaaminen muuttuu erillisestä investoinnista jatkuvaan oppimiseen (Lehikoinen 2016). Työelämän vaatima osaaminen ei ole enää pelkästään tiedollista substanssiosaamista, vaan sen lisäksi korostuvat taidot ja kyvykkyys kuten luovuus, yhteistyökyky ja kriittinen ajattelu (Hyttinen 2016, The Future of Jobs 2016). Työelämässä pärjäävät parhaiten ne, joilla on tarvittavat kyvyt uudistaa omaa toimintaansa ja osaamistaan (Mitchell and Brynjolfsson 2017). Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen on annettava taidot uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla mm. täydennyskoulutuksen kautta (esim. Lehikoinen 2016).

 Henkilökohtaiset täydennyskoulutuspolut

Täydennyskoulutuksen tulee pystyä vastaamaan entistä ketterämmin työelämän muutosten tuottamiin osaamistarpeisiin. Opiskelijoille mahdollistetaan yhä henkilökohtaisempia sisällöllisiä ja pedagogisia ratkaisuja. Tulevaisuudessa täydennyskoulutuspolut kootaan tarvelähtöisesti yli koulutustasojen ja organisaatioiden. Työelämän ja koulutuksen välinen raja hämärtyy. Työ käsitetään laajasti toimintana mikä palvelee oppimista, ei siis pelkästään palkkatyönä (Lester & Costley 2010). Osaamista uudistetaan työpaikoilla tavoitteellisesti, myös yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Työelämältä edellytetään henkilökohtaisesti rakennettujen koulutuspolkujen tuottaman osaamisen tunnustamista tutkintokoulutusten rinnalla.

Uusien työelämätaitojen oppiminen ja opintojen henkilökohtaistuminen vaativat täydennyskoulutukselta uusia pedagogisia ratkaisuja. Työelämäpedagogiikassa oppiminen tapahtuu koulutuksen ja työelämän välisessä tiiviissä yhteistyössä, teoreettista tietoa sovelletaan välittömästi käytäntöön ja ratkaisuja haetaan yhteisöllisen työskentelyn kautta. Työelämään kytkeytyvässä täydennyskoulutuksessa tiedon rakentaminen vaatii opiskelijoiden, työelämän ja koulutusorganisaatioiden asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Jaettu asiantuntijuus (esim. Hakkarainen ym. 2004) on edellytys laadukkaalle täydennyskoulutukselle. Työelämäyhteyden kautta teoreettinen tieto asettuu kontekstiinsa, mikä puolestaan lisää syväoppimista ja oppimismotivaatiota (Engeström ym. 1984, Miettinen 1999).

Osaamista tuottavassa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen vahvuutena on oppimisen ohjaaminen, tiedollisen osaamisen vahvistaminen sekä osaamisen arviointi. Merkityksellistä on opiskelijan kyky nähdä mitä osaamista hän tarvitsee sekä kyky täydentää ja kehittää osaamistaan.

Eeva Kuoppala, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Opetuksen kehityspäällikkö, FM, tohtoriopiskelija

&
Pia-Mariana Toukkari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Täydennyskoulutuspäällikkö, TtL

Lähteet:

Engeström, Y., Hakkarainen, P. & Hedegaard, M. (1984). On the Methodological Basis of Research in Teaching and Learning. In M. Hedegaard, P. Hakkarainen & Y. Engeström (Eds.), Learning and teaching on a scientific basis. Methodological and Epistemological Aspects of the Activity Theory of Learning and Teaching. Aarhus Universitet Psykologisk Institut.

Miettinen, R. (1999). Transcending traditional school learning: Teacher’s work and networks of learning. In Y. Engeström, R. Miettinen, & R.-L. Punamäki (Eds.), Perspectives on activity theory, (325–344). Cambridge, UK: Cambridge University Press.

Mitchell, T. ja Brynjolfsson, E. (2017). Track how technology is transforming work. Nature, Vol. 544, 20 April 2017, 290-292.

Hakkarainen, K. P., Palonen, T., Paavola, S., & Lehtinen, E. (2004). Communities of networked expertise: Professional and educational perspectives.

Hyttinen, M. (2016). (Työ)elämävalmiudet fokuksessa. SITRA. Esitys Koulutuskeskiviikko 17.2.2016.

Lehikoinen, A. (2016). Ammatillinen koulutus 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriö, esitys.

Lester, S. & Costley, C. (2010). Work-based learning at higher education level: value, practice and critique. Studies in Higher Education, 35(5), 561–575.

The Future of Jobs. Employment, Skills and Workforce Strategy for the Fourth Industrial Revolution. (2016). World Economic Forum. https://www.weforum.org/reports/the-future-of-jobs

Ajankohtaista

16.9.2025

SuPer korostaa lasten ja nuorten turvallista lääkehoitoa – SuPerin työryhmä sai tunnustuksen

Lue
16.9.2025

Järjestöjen uusi giljotiinileikkaus peruttiin, kaaos edelleen näköpiirissä

Lue
16.9.2025

30 vuotta paremman eurooppalaisen työelämän puolesta

Lue
16.9.2025

Hyvinvointialueiden säästöt kuormittavat henkilöstön jaksamista – rahoitusmallia tarkasteltava uudelleen

Lue
12.9.2025

Tehyn johto soteministeri Grahn-Laasoselle: Raskaussyrjintä riivaa sote-alaa jo nyt, ja lakimuutos lisäisi sitä entisestään

Lue
12.9.2025

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen huolissaan Suomen mediakentästä ja toimittajien jaksamisesta – ”STT:n, MTV:n, Ylen ja HS:n uutisointi on turvattava ja journalisteista pidettävä huolta”

Lue
11.9.2025

Laadukasta varhaiskasvatusta tarvitaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan

Lue
11.9.2025

Hyvinvointialueiden rahapula ei oikeuta lakien rikkomiseen

Lue