STTK edustaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen suurimpia henkilöstöryhmiä. Heidän ääntään on tärkeää kuulla palvelujärjestelmän kehittämisessä. Olemme koonneet jäsenliittojemme kanssa yhdessä keinoja, joilla hyvinvointialueita voidaan kehittää. Toivomme, että nämä keinot löytävät tiensä myös aluevaltuustojen työhön.
Palveluiden on oltava kaikkien saatavilla
- tasa-arvo
- saatavuus ja saavutettavuus
- monialainen yhteistyö
Alueiden tasa-arvoa on kehitettävä valtakunnallisesti, jotta palveluiden saatavuus turvataan yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti kaikkialla. Toimivat palvelut ovat huoltovarmuuskysymys.
Palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on huomioitava erityisesti haavoittuvimmat ryhmät, kuten lapset, sairaat, iäkkäät ja vammaiset. Kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluita.
Hoitoon ja palveluihin pääsyn turvaamiseksi ja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä edistäviin ja toimintakykyä tukeviin palveluihin sekä sosiaalipalveluihin on kohdennettava riittävät resurssit. Sairaanhoitajien, terveydenhoitajien, fysioterapeuttien, kätilöiden ja suuhygienistien vastaanottoja on lisättävä.
Julkisen ja yksityisen välistä työnjakoa kehitettävä
- tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen
Julkisen sektorin tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluiden ensisijainen tuottaja. Tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi palveluita voidaan hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta. Hyvinvointialueen on kyettävä huolehtimaan järjestämisvastuunsa asianmukaisesta toteuttamisesta sisällöllisesti, määrällisesti ja koko laajuudeltaan.
Riittävä henkilöstö, hyvä johtaminen ja kunnon työolot
- jaksaminen ja johtaminen
- hoitotyön johtajat
- osaamisen kehittäminen
- kansainvälinen rekrytointi
Hyvinvointialueilla on vastuu sote-henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Henkilöstöpula ei ratkea ilman työolojen ja johtamisen määrätietoista kehittämistä. Työolosuhteita on kehitettävä ja alojen veto- ja pitovoimaa vahvistettava.
Sosiaali- ja terveydenhuollon suurinta henkilöstöryhmää johtamaan tarvitaan hoitotyön johtajia. Koulutetut hoitohenkilöstön johtajat ja esihenkilöt varmistavat henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden ja hyvinvoinnin. He huolehtivat osaltaan hoidon laadusta, kustannustehokkuudesta, potilasturvallisuudesta, hoitotyön kehittämisestä ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Hoitotyön johtamisen resurssit on varmistettava.
Osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen tarvitaan riittävät resurssit ja aikaa. Uran aikainen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on sääntelyyn perustuva velvoite ja oikeus sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla työskenteleville ammattihenkilöille.
Henkilöstöpulan ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä rekrytointia ja nykyistä parempaa kansainvälisten tutkintojen tunnustamista. Rekrytoinnin tulee olla eettistä. Kieliopetukseen ja kotoutumiseen on ohjattava riittävät resurssit.
Rahoitus on varmistettava
- maakuntavero
- asiakasmaksut
- vuokratyövoima
Maakuntavero loisi hyvinvointialueille aitoja kannusteita hillitä kustannuksia ja vahvistaisi niiden itsehallintoa. Suomi sai itsehallinnon puutteesta moitteita Euroopan neuvostolta syksyllä 2024. Hyvinvointialueiden itsehallinnon vahvistaminen talouden kautta edistäisi myös palvelulupauksen toteutumista. Lainsäädäntöä tulee noudattaa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti esimerkiksi hyvinvointialueiden lisärahoituksen osalta, jos palvelut kriisiytyvät. Talouden tasapainottamisen aikataulu vuoteen 2026 mennessä on liian kireä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan korkeat asiakasmaksut haittaavat hoidon saantia. Asiakasmaksuja on korotettu monilla alueilla. Vaikka hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta, on asiakasmaksuja hillittävä kansalaisten peruspalveluiden saannin turvaamiseksi. Vastuu maksukattojen täyttymisen valvonnasta on siirrettävä yksilöiltä alueille.
Yhtenäisen ja yhdenmukaisen valtakunnallisen asiakasmaksukaton valmistelu tulisi käynnistää.
Vuokratyövoiman kasvaviin kustannuksiin on puututtava viime kädessä valtakunnallisin toimin.
Hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyöllä
- kunnille kannusteet
- työ- ja toimintakyky
- toimijoiden yhteistyö
- vaikuttavuus
- opiskeluhuolto
- kuntouttavan opetuksen kokeilu
Kunnille on luotava kannusteita sairauksien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kunnilla on edelleen keskeinen rooli, vaikka resurssit ovat valtaosin hyvinvointialueiden käytössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen luovat perustan väestön työ- ja toimintakyvylle, kaventavat hyvinvointi- ja terveyseroja, ja ylläpitävät turvallisuutta ja osallisuutta. Terveyttä ja hyvinvointia edistämällä tuetaan mielenterveyttä ja ehkäistään päihdehaittoja.
Tämä kaikki vaatii tiivistä yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin välillä. Yhteistyön on oltava strategisesti johdettua ja koordinoitua eri hallinnonalojen välillä.
Vaikuttavuutta on arvioitava säännöllisesti. Valtion avustusten vähentyessä kunnissa ja alueilla on etsittävä keinot varmistaa kolmannen sektorin hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tarjonta joko ostoin tai avustuksin.
Opiskeluhuollon palveluiden laatu ja saavutettavuus turvataan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella vahvistamalla yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa korostuvat ennalta ehkäisevät toimet ja palvelut. Tuen tarpeita koskeva tiedonkulku sekä osaava ja pätevä henkilöstö ovat avainasemassa.
Kuntouttavan opetuksen kokeilu on esimerkki uudesta kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin yhteistyönä toteutetusta toimintamallista. Se vastaa väliaikaisesti vailla opiskelukuntoa olevien nuorten tarpeisiin. Mallissa yhdistetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillista koulutusta.
Pelastustoimen rahoitus ja henkilöresurssit turvattava
- pelastajapula
- resurssit kuntoon
Pelastusviranomainen on osa Suomen turvallisuus- ja kriisinhallintajärjestelmää. Pelastustoimi varmistaa yhteiskunnan resilienssin normaali- ja poikkeusoloissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Pelastustoimen rahoitus ja henkilöstöresurssit on turvattava, sillä lakisääteiset palvelut ja nopea avunsaanti on varmistettava kaikkialla Suomessa. Pelastajapulaan on reagoitava ja valmistuville opiskelijoille varmistettava työpaikat alueilla. Operatiivisen henkilöstön palkkausta, työturvallisuutta, työoloja ja urasuunnittelua on kehitettävä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti ammatin riskit huomioiden. Turvallisuuskriittisiin pelastustehtäviin on varmistettava jatkossakin motivoitunut ammattihenkilöstö.
Hyvinvointialueiden on järjestettävä lakisääteiset pelastuspalvelut palvelutasosta tinkimättä haastavassakin taloustilanteessa. Lokakuussa 2024 valmistunut aluehallintoviraston toteuttama pelastustoimen valtakunnallinen asiantuntija-arvio osoittaa, että palveluiden järjestäminen lakisääteisellä tasolla oli vaikeaa jo ennen hyvinvointialueiden säästötoimenpiteitä.