työelämä

Työelämä-käsiteellä viitataan ansiotyöhön ja työn tekemisen tapoihin sekä siihen sosiaaliseen ja kulttuuriseen piirin, joka työssä muodostuu yksilöiden välille. Ammattiliitot ovat työelämän pelisääntöjen, työntekijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien asiantuntijoita ja kehittäjiä. Liitot rakentavat reilumpaa työelämää neuvottelemalla työehtosopimuksissa palkoista ja muista työehdoista, kuten työajoista, sairausajan palkasta, ylityökorvauksista, vapaista ja lomista jne. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut taas ovat työpaikoilla tärkeitä työn kehittäjiä ja reilujen pelisääntöjen noudattamisen varmistajia. Ammattiliittojen keskusjärjestöt taas osallistuvat työelämän kehittämiseen esimerkiksi lainsäädännön kautta.

Työelämä ei ole staattinen, vaan jatkuvasti kehittyvä. Siihen vaikuttavat maailmaa muutenkin muuttavat ilmiöt, kuten esimerkiksi teknologian kehitys tai ilmastonmuutos. Työelämä edellyttää erilaista osaamista nyt kuin kymmenen vuotta sitten tai kymmenen vuoden kuluttua. Toisaalta on myös osaamista, joka säilyttää arvonsa eri aikoina, kuten ongelmanratkaisukyky, sosiaaliset taidot, oppimistaidot tai luova ajattelu. Hyvä työelämä syntyy osaamisesta, taitavasta johtamisesta sekä yhteisesti luodusta suunnasta, joka innostaa kaikki tekemään parhaansa. Kun ponnistelusta ja tuloksesta vielä palkitaan, ollaan mahdollisuuksien äärellä.

Työelämä on merkittävä osa elämää jo pelkästään siitä syystä, että vietämme ison osan elämästämme työssä. Työn kautta yksilölle syntyy toimeentuloa, mutta myös itsensä toteuttamisen ja kasvun tapoja. Työikäinen väestö supistuu ja siksi on erityisen tärkeää, että työikäiset jaksavat hyvin ja viihtyvät työelämässä pitkään. Työhyvinvointi ja tuottavuus paranee, kun ihminen saa aktiivisesti kehittää omaa työtään. STTK tekee työtä, jotta hyvä työelämä toteutuisi kaikkien työtä tekevien kohdalla.

Tiedote

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa

| 23.10.2019

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason... Lue lisää

Blogi

Maahanmuuton työllisyyspotentiaali paljon suurempi kuin olemme pystyneet saavuttamaan

Taina Vallander | 21.10.2019

Suomessa myönnettiin työperusteisia oleskelulupia viime vuonna lähes 6 800. Määrä on kasvussa, sillä oleskeluluvan sai runsaat tuhat hakijaa... Lue lisää

Liittojen tiedotteet

VvL: Työkyvyn menetys on liian kova hinta myyntityöstä

| 17.10.2019

Stressiä, sydänoireita, unettomuutta ja 50-tuntisia työviikkoja. Vakuutusalan myyntimiehistä moni hakeutuu pois alalta, koska terveys ei kestä. Harva myyntimies... Lue lisää

Aiheena nyt

Ratkaisuja väkivallan ehkäisemiseksi työpaikoilla

| 15.10.2019

Noin joka kolmannella työpaikalla on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Työpaikoilla on panostettava väkivallan... Lue lisää

Uutinen

– Blokkipolitiikka on ollut Ruotsille tuhoisaa, Ruotsin uusi työmarkkinaministeri Eva Nordmark kertoo

| 10.10.2019

– Pöydälläni on monia haastavia tehtäviä, Ruotsin uusi työmarkkinaministeri Eva Nordmark tunnustaa. Hän jätti hiljalleen tehtävänsä ay-keskusjärjestön TCO:n... Lue lisää

Liittojen tiedotteet

Ammattiliitto Jyty: Turun kaupungin päätös työehtojen halpuuttamisesta peruttava

| 9.10.2019

Turun kaupungin 98 prosenttisesti omistama Arkea Oy on ilmoittanut vaihtavansa yli 1 000 työntekijän työehtosopimukset halvempiin sopimuksiin. Tähän... Lue lisää