STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
Yhdistelmävakuutuksen toteuttamistapa
Yhdistelmävakuutuksen tavoitteena on vahvistaa vuoroin tai rinnan palkansaajana ja yrittäjänä työllistyvien työttömyysturvaa. Kyseessä olisi uusi työttömyysvakuutus, jolla pyritään siihen, että henkilö voisi vakuuttaa samanaikaisesti sekä palkansaajana että yrittäjänä tehtyä työtä. Yhdistelmävakuutuksen avulla ansiotulot olisi mahdollista vakuuttaa nykyistä kattavammin. STTK pitää sosiaaliturvan kattavuuden parantamista hyvin kannatettavana ja tärkeänä tavoitteena.
Yhdistelmävakuutukselle on tarvetta. Työnteon muodot ovat moninaistumassa ja useat itsensä työllistäjät työskentelevät vaihdellen sekä palkansaaja- että yrittäjäasemassa. Mikäli kuitenkin yhdistelmävakuutuksen hinta nousee korkeaksi ja jos yhdistelmävakuutus tarjoaa hyötyä lähinnä vain henkilöille, jotka toimivat pitkäaikaisesti ja pysyväisluonteisesti yrittäjäasemassa, on vaarana se, että uusi yhdistelmävakuutus ei käytännössä tule parantamaan monien itsensä työllistäjien työttömyysturvaa.
Yhdistelmävakuutuksen henkilöpiiri
Ehdotetussa yhdistelmävakuutuksessa olisi mahdollista yhdistää palkkatyön ja yritystoiminnan lisäksi laaja-alaisesti myös erilaiset omassa työssä työllistymisen tilanteet, apurahatyöskentely ja perhehoitajana toimiminen. Ehdotettu yhdistelmävakuutuksen kohdejoukko on lähtökohtaisesti varsin laaja. Tämä on perusteltua ja kannatettavaa.
Yhdistelmävakuutuksen toimivuus käytännössä edellyttää, että vakuutettuja on riittävän suuri määrä. Laaja henkilöpiiri mahdollistanee vakuutukselle kestävämmän rahoituspohjan.
Yhdistelmävakuutuksen vapaaehtoisuus
Yhdistelmävakuutuksen ottamisen pitää olla vapaaehtoista. Myös yhdistelmävakuutuksen tarjoamisen tulee olla työttömyyskassalle vapaaehtoista. Vapaaehtoisuus on tärkeää jo siksi, että yhdistelmävakuutuksen tarjoamisesta syntyy työttömyyskassalle merkittäviä kustannuksia ja näiden kustannusten rahoittamiseksi tarvitaan riittävä määrä vakuutuksenottajia.
Yhdistelmävakuutuksen työssäoloehto
STTK pitää yhdistelmävakuutuksen työssäoloehdon määräytymistapaa perusteltuna. Samalla on kuitenkin huomattava, että kohdejoukko, joka uuden yhdistelmävakuutuksen johdosta voi täyttää työssäoloehdon, on esityksen arvion mukaan enintään noin 14 000 henkilöä. Valtiovarainministeriön mallinnuksen perusteella arvioidusta vakuutuspiiristä noin 2 000 henkilöä olisi sellaisia, jotka eivät täytä nykyisiä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa vakuutuksen käynnistämisvaiheessa. Osa heistä ei tule myöskään selkeästi hyötymään vakuutusturvastaan, jos ansiopäiväraha jää lähelle perusturvan tasoa.
On siksi hyvin tärkeää, että yhdistelmävakuutuksen tulevia yhdistelmävakuutettuja informoidaan perusteellisesti vakuutuksen hyödyistä sekä haitoista. Esityksessä tämä toimeenpanoon liittyvä keskeinen toimi on jätetty lähinnä työttömyyskassojen tehtäväksi. Työttömyyskassat vakuutustoimintaa harjoittavina yhteisöinä varmastikin tekevät oman osuutensa riittävästi, mutta eikö informointivastuu kuulu laajemmin myös muille työttömyysturvajärjestelmästä vastaaville tahoille? Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on kuitenkin lakisääteinen etuus ja yhdistelmävakuutus täysin uusi työttömyysvakuutusmuoto.
Ansiopäivärahan rahoitus
Yhdistelmävakuutukseen perustuvan ansiopäivärahan rahoituksessa etuuden ansio-osaan kohdistuisi palkansaajien ja työnantajien vakuutusmaksun tuottoa siltä osin kuin ansio-osa perustuu palkkatuloon. Yrittäjän vakuutustuloon, työskentelyapurahaan tai perhehoitajan hoitopalkkioon perustuva yhdistelmävakuutetun ansio-osa rahoitettaisiin kokonaisuudessaan työttömyyskassan jäsenmaksulla. STTK pitää tätä perusteltuna. Rahoituksen ja vakuutuskantojen erillisyyden periaate on tärkeä. Erillisyys on lisäksi oleellista myös vakuutuskannan käynnistämis- tai sulkemisvaiheessa.
STTK pitää hyvänä sitä, että esityksessä lähtökohtaisena tavoitteena on säilyttää työttömyysturvan perusperiaatteet ennallaan. Yritystoiminnan tai oman työn vakuutustuloon perustuva ansio-osan osuus tulee rahoittaa niin, että tätä ei voida siirtää palkansaajien ja työnantajien maksettavaksi. STTK pitää hyvin tärkeänä sitä, että yhdistelmävakuutus rahoitetaan vakuutuksenottajien toimesta, eikä yrittäjäosuuksien kustannuksia siirretä miltään osin palkansaajien maksettavaksi.
Rahoituksen erillisyys
STTK pitää kannatettavana, että työttömyyskassan tulee erottaa palkkatuloon ja yritystuloon (mukaan lukien perhehoitajan hoitopalkkio ja työskentelyapuraha) perustuvien ansio-osan tai sen osien rahoituslähteet toisistaan jäsenmaksussa, tilinpäätöksessä ja tasoitusrahaston tasolla. Tämä koskee myös sijoitustoimintaa.
STTK kuitenkin huomauttaa, että esityksessä työttömyyskassalain 22 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että muusta kuin palkansaajan ansiopäivärahasta syntyvä vajaus voitaisiin täyttää palkkatyön vakuuttamisesta syntyvästä tasoitusrahastosta. Tämä tarkoittaisi sitä, että palkkatyön vakuuttamisen tasoitusrahastosta voitaisiin käytännössä siirtää varoja yrittäjän tai yhdistelmävakuutetun ansiopäivärahan rahoittamiseen. STTK pitää tätä hyvin ongelmallisena, koska tarkoituksena pitäisi olla se, että palkansaajat eivät rahoita yrittäjien ansio-osaa.
Ehdotetussa työttömyyskassalain 22 §:ssä ongelmana on lisäksi se että, palkkatyön vakuuttamisen alijäämää ei voitaisi täyttää tukikassan varoista eikä valtion varoista myönnettävällä lisäosuudella, jos työttömyyskassa tarjoaa palkansaajavakuutuksen lisäksi myös yrittäjä- tai yhdistelmävakuutusta.
STTK katsoo, että työttömyyskassalain 22 §, ehdotetussa muodossaan, luo liian suuren riskin sille, että palkansaajat joutuvat vakuutusperiaatteen vastaisesti vastaamaan yrittäjien ansioturvan rahoituksesta. Muutosten vaikutuksia tulisi lisäksi arvioida perusteellisemmin kuin esityksessä on tehty. Tässä erityisesti vaikutusarviot työttömyyskassojen talouteen pitemmällä aikavälillä ovat oleellisia.
Vakuutuskannan luovuttaminen ja sulkeminen
STTK pitää keskeisenä sitä, että vakuutuskantaa ei voida luovuttaa tai sulkea siten, että vakuutettujen oikeudet ja vakuutusturva heikentyisivät. STTK ei kuitenkaan pidä lähtökohtaisesti perusteltuna sitä, että yrittäjien rahoitusosuutta voitaisiin siirtää palkansaajien rahoitettavaksi tasoitusrahaston kautta ehdotetulla tavalla.
Työttömyyskassajaon purkaminen
Esityksessä ehdotetaan, että työttömyyskassalaissa säädetty jako palkansaajia ja yrittäjiä vakuuttaviin työttömyyskassoihin purettaisiin. STTK pitää tätä hyvin merkittävänä muutoksena nykyiseen työttömyysvakuutusjärjestelmään ja suhtautuu asiaan varauksellisesti.
Työttömyyskassajaon purkaminen ei ole vain yhdistelmävakuutusta koskeva muutosesitys vaan paljon laajempi työttömyyskassojen toimintaa ja roolia koskeva muutos. Esityksessä ei esitetä arvioita siitä, miten palkansaaja- ja yrittäjäkassoja koskevan jaottelun purkaminen tulisi vaikuttamaan työttömyyskassojen talouteen, toimintaan ja lukumäärään. Miten toisaalta työttömyyskassan tulevien ja nykyjäsenten asema muuttuu vakuutettuina, jos työttömyyskassa päättää muuttaa vakuutuskantaansa?
STTK katsoo, että työttömyyskassajaon purkamisen vaikutuksia tulee arvioida huomattavasti laaja-alaisemmin kuin esityksessä on tehty, eikä tätä arviointia pidä tehdä pelkästään yhdistelmävakuutuksen näkökulmasta. STTK huomauttaa, että työttömyyskassajaon purkaminen on työttömyysvakuutusjärjestelmässä niin merkittävä muutos, että tästä ei pitäisi päättää yhdistelmävakuutuksen sivujuonteena, eikä varsinkaan ilman perusteellista arviointia. Yhdistelmävakuutus ei lähtökohtaisesti myöskään edellytä työttömyyskassajaon purkamista.
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
STTK pitää perusteltuna, että lait on tarkoitettu tulevan voimaan vuoden 2028 alusta ja työttömyyskassat voisivat ottaa jäsenekseen yhdistelmävakuutettuja vuoden 2028 alusta. Aikataulu on kireä mutta kuitenkin todennäköisesti mahdollinen.
Muut kommentit esityksestä
STTK pitää hyvin kannatettavana sitä, että varsinkin itsensä työllistäjien sosiaaliturvaa parannettaisiin nykyisestä toimivalla yhdistelmävakuutuksella. Ehdotetussa yhdistelmävakuutusmallissa on tehty useita onnistuneita ratkaisuja siten, että malli toimisi myös käytännössä. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin myös vielä selviä riskejä siihen, että vakuutusmalli ei kaikilta osin toimi.
Väärin vakuuttamisen riski on ehdotetussa yhdistelmävakuutuksessa ilmeinen, ilman laaja-alaista ja jatkuvaa ihmisten valistamista ja tiedottamista yhdistelmävakuutuksen perusteista. Samoin monilla on todennäköisesti huolena myös työvoimaviranomaisen arvioimat työvoimapoliittiset kriteerit, jotka saattavat estää yhdistelmävakuutuksen maksamisen silloinkin, kun vakuutetulla olisi perusteltuja odotuksia etuuden saamiseksi. Ei ole hyvän vakuutustoiminnan mukaista, jos henkilö maksaa vakuutusmaksuja, mutta hänen on liian vaikea ymmärtää keskeisiä perusteita, joiden täyttyessä vakuutusturvaa tullaan maksamaan.
STTK katsoo, että ehdotus yhdistelmävakuutukseksi on monelta osin varsin toimiva, mutta vaatii vielä jatkovalmistelua. Tämä jatkovalmistelun tarve koskee jälkisuoja- ja lomautussäännösten lisäksi erityisesti myös yhdistelmävakuutusta koskevaa tiedottamista, valvontaa, tasoitusrahaston käyttöä koskevia säännöksiä sekä työttömyyskassajaon mahdollista purkamista.
Lisätietoja STTK:ssa: Samppa Koskela
