Kansainvälinen talousjärjestelmä ja globaali kauppa ovat voimakkaassa muutoksessa. Geopoliittiset jännitteet ja sodat, kauppapoliittiset vastakkainasettelut sekä ilmasto- ja teknologiakysymykset muokkaavat kauppasuhteita nopeammin kuin ehkä koskaan. Samalla epävarmuus maailmantaloudessa on kasvanut, ja valtioiden sekä talousalueiden tarve vahvistaa omaa strategista asemaansa korostunut.
EU on aktivoitunut kauppapolitiikassa
Kauppapolitiikasta on tullut entistä selkeämmin myös geo- ja turvallisuuspolitiikkaa. Euroopan unionissa tämä näkyy kauppapoliittisen toiminnan selkeänä aktivoitumisena. Tuore esimerkki tästä on EU:n ja Australian välinen kauppasopimus, joka saatiin tiistaina maaliin kahdeksan vuoden neuvottelun jälkeen.
Sitä ennen EU-Chile- ja EU-Indonesia sopimukset ovat siirtyneet toimeenpanovaiheeseen, EU-Meksiko sekä EU-Mercosur sopimukset ovat edenneet hyväksyntäprosessiin, ja Intian kanssa neuvoteltu sopimus on siirtymässä samaan vaiheeseen. Kaikkiaan EU:lla on voimassa tai valmisteilla yli 130 kauppasopimusta, ja niiden neuvotteluista vastaa Euroopan komissio.
Kauppapolitiikan kiihtyminen on seurausta Yhdysvaltojen viime vuosien arvaamattomasta kauppapolitiikasta ja tullipäätöksistä. Euroopan ja Suomen näkökulmasta on myönteistä, että EU on ottanut aiempaa johdonmukaisemman ja aktiivisemman roolin globaalissa kauppapolitiikassa. Mercosur- ja EU-Intia-sopimukset ovat tästä keskeisiä esimerkkejä. Jälkimmäinen loisi toteutuessaan maailman suurimman vapaakauppa-alueen.
Suurvaltakilpailu muokkaa globaalia kauppaa
Globaalin kauppapolitiikan kehitystä määrittää vahvasti myös Kiinan nopea nousu. Kiina on noussut johtavaksi toimijaksi useilla teollisuudenaloilla robotiikasta sähköautoihin ja uusiutuvaan energiaan. Tämä näkyy ennätyssuurena, noin 1 200 miljardin dollarin kauppataseen ylijäämänä, joka on syntynyt Yhdysvaltojen asettamista tulleista huolimatta. Alkuvuoden 2026 tiedot viittaavat ylijäämän kasvuun.
Kun sääntöperustainen monenkeskinen kauppajärjestelmä on paineessa, valtiot ja talousalueet etsivät keinoja vahvistaa huoltovarmuuttaan, strategista itsenäisyyttään ja kilpailukykyään. Tässä kokonaisuudessa myös YK:n ja WTO:n kaltaisten instituutioiden tukeminen on tärkeää, jotta yhteiset pelisäännöt eivät rapaudu.
Kauppapolitiikan vaikutukset näkyvät myös Suomessa
EU:ssa on kauppapolitiikan kautta määrätietoisesti pyritty luomaan uusia suhteita ja sen kautta vahvistamaan EU:n itsenäisyyttä, ja samalla vähentämään omia kriittisiä riippuvuuksia.
Kauppasopimukset ovat tärkeitä, sillä ne asettavat yhteiset pelisäännöt kaupankäynnille ja avaavat markkinoita viennille, joka tukee yritysten kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Suomi on pieni ja avoin talous, jonka hyvinvointi nojaa edelleen vahvasti vientiin. Laaja ja toimiva kauppasopimusverkosto tukee yritysten kasvua ja edistää työllisyyttä – ja on siten kaikkien suomalaisten etu.
Palkansaajien ja kansalaisten näkökulmasta keskeistä on, että kauppasopimukset ovat vastuullisia. Niihin sisältyvät ympäristöä, ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia koskevat kirjaukset ovat tärkeitä välineitä oikeudenmukaisemman globaalin työelämän edistämisessä.
STTK:lle on tärkeää, että kauppapolitiikka on reilua, sääntöpohjaista ja kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia. Uusien ja tulevien kauppasopimusten on jatkossakin tuettava kestävää kehitystä, yritysten vastuullista toimintaa sekä ILO:n työelämän perusoikeuksien noudattamista. Globaalin kaupan murroksessa nämä periaatteet ovat entistä tärkeämpiä – myös Euroopan ja Suomen tulevaisuuden kannalta.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
