Lakimuutos on herättänyt runsaasti kritiikkiä, sillä se heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla ja lisää määräaikaisia työsuhteita sekä raskaussyrjintää. Kokoomus on vastannut kritiikkiin tuomalla vahvasti esiin, että tiukentamalla tasa-arvolakia saadaan raskaussyrjintä loppumaan. Mm. työministeri Matias Marttinen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ovat tätä esittäneet eduskunnassa ja julkisuudessa.
Nykyinen tasa-arvolaki kieltää raskaussyrjinnän jo selvästi. Ongelma on se, että raskaussyrjintää kokenut työntekijä on usein pienen lapsen kanssa kotona ilman työtä, johon palata. Syrjintään syyllistynyt työnantaja voi olla koko paikkakunnan ainoa sote-alan työllistäjä. Syrjityn on vaikea puolustaa oikeuksiaan, mikäli hän aikoo tulevaisuudessa jälleen työllistyä. Ja vaikka syrjitty haluaisikin mittauttaa työnantajan menettelyn tuomioistuimessa, siihen liittyvä valtava taloudellinen riski suhteessa pieneen hyvitykseen tekee oikeusprosessista taloudellisesti mahdottoman, ellei työntekijän ammattiliitto vastaa kuluista.
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn juristi Päivi Vanninen hoitaa raskaussyrjintään liittyviä oikeudenkäyntejä. Tehyyn tulee viikoittain yhteydenottoja raskaussyrjinnästä.
Vanninen kertoo blogissaan, että tasa-arvolakiin ei ole todellisuudessa tulossa kokoomuksen esittämiä tiukennuksia.
Raskaussyrjintä liittyy erityisesti määräaikaisiin työsuhteisiin. Sote-alan työnantajilla on jatkuvasti valtava sijaisuusrumba, mutta työnantajat tarjoavat sote-alan sijaisuuksia niille, jotka ovat käytettävissä eivätkä perhevapaalla.
– Työtä on siis tarjolla runsaasti, mutta työnantajat käyttävät työntekijöitä, jotka ovat osastolla työtä tekemässä, eivätkä kotona vastasyntyneen kanssa, Vanninen kiteyttää.
Vanninen kritisoi ristiriitaista tilannetta. Päättäjät ovat huolissaan raskaussyrjinnästä, mutta samaan aikaan määräaikaisia työsuhteita helpotetaan työsopimuslain muutoksilla ja määräaikaisuuksien lisääntyessä raskaussyrjintätapausten määrä kasvaa.
– Jos raskaussyrjintään halutaan puuttua tehokkaasti, huomio pitäisi kohdistaa erityisesti määräaikaisten työsuhteiden käyttöön ja työntekijöiden turvaan – ei kosmeettisiin muutoksiin tasa-arvolaissa. Suomeen pitäisi saada aito ja oikea ketjutuskielto, kuten Ruotsissa, jossa yli vuoden kestäneet määräaikaisuudet mm. sijaisuuden perusteella muuttavat työsuhteen vakituiseksi. Meillä työministerin esittämä ns. ketjuttamisen vaikeuttaminen on täydellinen torso verrattuna Ruotsiin – ja vieläpä lapsellisen helppo kiertää.
Tehy on vastustanut työsopimuslain muutosta määrätietoisesti jo pitkään. Tehyn sivuilta löytyy runsaasti aineistoa aiheesta.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Tehyn juristi Päivi Vanninen, puh 0405510501, paivi.vanninen@tehy.fi