EU komissio julkaisi viime viikon lopussa odotetun tasa-arvostrategiansa tulevalle viisivuotiskaudelle. Strategia tulee tärkeään aikaan, kun sukupuolten tasa-arvoa vastustava kehitys on saanut jalansijaa sekä Euroopassa että globaalisti.
Uudessa strategiassa komissio jatkaa sitoutumistaan tasa-arvon edistämiseen EU:n perusarvona ja edellytyksenä demokratialle, turvallisuudelle, talouskasvulle ja kilpailukyvylle. Komissio sitoutuu toimeenpanemaan maaliskuussa 2025 julkaistun Naisten oikeuksien edistämissuunnitelman ja ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä sen kahdeksan osa-alueen alla. Sen lisäksi tasa-arvoa vahvistetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella kaikilla politiikkasektoreilla, mukaanlukien EU:n tulevassa budjetissa.
Johdannossa todetaan, että tasa-arvon edistäminen voi nostaa EU:n BKT:ta henkeä kohden 9,6 prosenttia ja luoda 10,5 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.
Komissio sitoutuu edistämään palkka-avoimuutta
Työelämän näkökulmasta yksi keskeisimpiä toimia strategiassa on komission sitoutuminen palkkatasa-arvon edistämiseen. EU-tasolla naisten ja miesten välinen palkkaero on edelleen 12 prosenttia ja meillä Suomessa yli keskiarvon, huimat 16 prosenttia.
Komissio alleviivaa, että EU:n palkka-avoimuusdirektiivi on tärkein työkalu puuttua palkkasyrjintään ja naisvaltaisten töiden aliarvostukseen, jotka ovat palkkakuilun juurisyitä. Se linjaa jatkavansa jäsenmaiden tukemista direktiivin tehokkaassa ja oikea-aikaisessa toimeenpanossa. Samalla se sitoutuu yhdessä EU:n tasa-arvoviranomaisen EIGEn kanssa julkaisemaan työkalupakin sukupuolineutraalin työn arvioimiseksi ja luokittelemiseksi sekä tukemaan työmarkkinaosapuolia palkka-avoimuusdirektiivin toimenpanossa. Työkalupakin tarkoitus on tukea pieniä- ja keskisuuria yrityksiä toteuttamaan prosessit ilman tarvetta ulkopuolisille konsulteille.
Komission sitoutuminen palkka-avoimuuden edistämiseen on hyvin tervetullutta kuultavaa sen paineen jälkeen, mitä direktiivin toimeenpanoa kohtaan on kohdistettu sekä kansallisesti että EU-tasolla. Eurooppa-tasolla palkansaajien järjestö ETUC on sinnikkäästi puolustanut direktiiviä ja sen toimeenpanoa kovan poliittisen paineen alla. Myös Suomessa palkansaajajärjestöt ovat yhteisesti esittäneet huolensa kansallista tulkintaa ja toimeenpanoa kohtaan, joka nykymuodossaan vaarantaa mahdollisuuden kaventaa sukupuolten palkkaeroja tehokkaasti ja joka joiltain osin alittaa direktiivin vähimmäisvaatimukset.
Työn ja perhe-elämän tasapainottaminen edelleen keskeistä
Tasa-arvostrategiassa on myös muita työelämän kannalta tärkeitä sitoumuksia ja yksi tärkeä osa-alue on työn ja perhe-elämän tasapainottaminen. Sen osalta komissio sitoutuu arvioimaan työelämän tasapainodirektiivin toimeenpanoa jäsenmaissa ja raportoimaan asiasta vuoteen 2028 mennessä.
Strategiassa mainitaan myös erikseen työolot hoitoalalla, joka on komission erityisseurannassa, koska naisvaltaisen alan ominaispiirteitä ovat matalat palkat, muihin aloihin verrattuna korkeampi osuus epävarmoja työsuhteita, epävarma työvuorosuunnittelu, työehtosopimusten puuttuminen ja heikko pääsy koulutukseen.
Komissio sitoutuu myös julkaisemaan raportit neuvoston antamien varhaiskasvatuksen ja pitkäaikaishoidon suositusten toimeenpanosta jäsenmaissa.
Lisäksi komissio sitoutuu vuonna 2027 esittämään kattavan eurooppalaisen hoitoalan aloitteen, European Care Dealin, jolla pyritään parantamaan sektorin työoloja, hoito- ja hoivapalvelujen laatua ja saatavuuden vahvistamista sekä hoivavastuun tasaisempaa jakautumista.
Naisten työllisyyden parantaminen
Komissio sitoutuu strategiassa myös pienentämään naisten ja miesten välistä työllisyyseroa ja asettaa tavoitteekseen puolittaa eron vuoteen 2030 mennessä. Naisten työllisyysaste on EU:n tasolla edelleen 10 prosenttia alhaisempi, kuin miesten.
Tavoitteen edistämiseksi komissio sitoutuu esittämään arvioinnin Yritysten johtokuntien sukupuolijakaumaa koskevan direktiivin tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ja harkitsee toimia, joilla paremmin puututaan työpaikoilla tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään. Jälkimmäistä arvioidaan osana Laadukkaiden työpaikkojen lainsäädäntöaloitetta (2026) sekä tulevaa EU:n työterveyden ja -turvallisuuden strategista puiteohjelmaa (2028). Myös naisiin kohdistuvia, tekoälystä ja algoritmijohtamisesta johtuvia uusia riskejä arvioidaan osana laadukkaiden työpaikkojen lainsäädäntöaloitetta.
Sekä seksuaalisen häirinnän ehkäisy työpaikoilla että tekoälyn ja algoritmijohtamisen syrjimättömyyden varmistaminen ovat keskeisiä laadukkaan työelämän kannalta, joten konkreettiset toimet olisivat näiden osalta toivottavia.
Komissio linjaa myös vahvistavansa sukupuoli- ja intersektionaalista näkökulmaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanossa.
Edistääkö strategia aidosti tasa-arvoa Euroopassa?
Kokonaisuudessaan tasa-arvostrategia on kunnianhimoinen ja kattava asiakirja, jossa työelämäasioiden ohella linjataan myös muista tärkeistä tasa-arvoa edistävistä aloitteista, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta, naisten terveyden edistämisestä, tasa-arvoisesta koulutuksesta ja tasavertaisessa mahdollisuudesta osallistua turvallisesti julkiseen ja poliittiseen keskusteluun.
Toteutuessaan strategialla on edellytyksiä parantaa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa merkittävästi ja STTK:n näkökulmasta on myönteistä, että palkka-avoimuuden edistäminen ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat strategiassa keskeisiä.
Huomionarvoista on kuitenkin, että strategia keskittyy ennen kaikkea olemassa olevan sääntelyn toimeenpanoon ja seurantaan ja konkreettiset uudet esitykset tasa-arvon edistämiseksi jäävät pitkälti puuttumaan. Komissiolla onkin hyvä mahdollisuus luoda enemmän konkretiaa myös tasa-arvon edistämiseksi, kun se syksyllä esittää laadukkaiden työpaikkojen lainsäädäntöaloitteen.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö
