Velkajarrusta päätettiin – kuka maksaa sopeutuksen hinnan?

Parlamentaarisen työryhmän 25.2. julkaisema esitys velkajarrusta sitoo tulevaa finanssipolitiikkaa jopa 8–11 miljardin euron sopeutuksiin ensi vaalikaudella, jotta julkisen talouden alijäämä saataisiin noin 2–2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2031 mennessä.

Keskustelu on toistaiseksi keskittynyt velkaan ja alijäämään – mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt yksi keskeinen kysymys: kuka maksaa sopeutuksen hinnan?

Tehyn ekonomisti Anni Marttinen tarkastelee tuoreessa blogikirjoituksessaan velkajarrua tasa-arvon, sosiaalipolitiikan ja demokratian näkökulmasta. Historiallisesti menoleikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti sosiaaliturvaan, julkisiin palveluihin sekä kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen.

Velkajarrun vaikutuksia ovat mm.

  • Velkajarru sitoo tulevien hallitusten liikkumatilaa ja voi kaventaa poliittista keskustelua.
  • Velkajarrun mukainen sopeutus voi olla mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuri. Sopeutustaso voi olla jopa kolminkertainen nykyisen hallituksen sopeutuksiin verrattuna ja pahimmillaan heikentää talouskasvua sekä lisätä työttömyyttä.
  • Leikkaukset eivät jakaudu tasaisesti: vaikutukset kohdistuvat usein pienituloisiin, naisiin ja julkisen sektorin työntekijöihin.

Lisätietoja:
Tehyn ekonomisti Anni Marttinen
anni.marttinen@tehy.fi
puh 0407658584