Tehyn ehdotus on vastaus pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen valmistelemaan koulutusta uudistavaan lakiesitykseen, joka on poistamassa mahdollisuuden suorittaa sairaanhoitajan, ensihoitajan ja kätilön koulutukset kaksoistutkintona ja samalla pidentämässä kätilön ammattiin pätevöittävää koulutusta nostamatta koulutuksen tasoa.
Lakiesityksen tavoitteena on vähentää tarvetta suorittaa useampia samantasoisia korkeakoulututkintoja. Esityksen mukaan ensihoitajakoulutus, kätilökoulutus ja terveydenhoitajakoulutus olisivat erilliseen sääntelyyn perustuvia koulutuksia, jotka suoritettaisiin sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi.
– Kätilökoulutus pitenisi esityksen myötä viiteen vuoteen, ilman, että kätilöiden koulutustaso nousisi. Ehdotamme, että kätilökoulutus siirretään suoraan ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Rytkönen muistuttaa, että kätilö on kansainvälisesti tunnistettu autonominen ammatti, joka edellyttää kykyä toimia itsenäisenä päätöksentekijänä, määritellä omaa osaamistaan ja johtaa hoitoprosesseja. Useissa Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan maissa kätilökoulutus on jo maisteritasoista tai sisältää ylemmän korkeakoulututkinnon elementtejä. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että master-tasoinen koulutus valmistaa kätilöitä vaativiin asiantuntija-, arviointi-, tutkimus- ja kehittämistehtäviin, jotka kuuluvat nykypäivän kätilötyön ytimeen.
Tehy muistuttaa lainsäätäjiä siitä, että kätilökoulutusta uudistettaessa täytyy huomioida kätilön ammattiin edellytettävän koulutuksen laajuus ja korkeatasoisuus sekä ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset. Siksi Tehy esittää, että kätilökoulutus uudistetaan vähintään 120 opintopisteen laajuiseksi ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi (YAMK).
Tehy ehdottaa myös, että kätilökoulutus lisätään kansalliseen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FinQF). Siten varmistetaan koulutustason tunnistaminen ja tunnustaminen.
Tällä hetkellä Suomessa terveydenhoitajaksi, ensihoitajaksi ja kätilöksi opiskelevat kouluttautuvat tutkintoihin samanaikaisesti ja saavat lisäksi sairaanhoitajan tutkinnon. Kätilökoulutuksen osalta nykyinen koulutus ei kuitenkaan täytä Euroopan unionin ammattipätevyysdirektiivin mukaisia vaatimuksia. Ammattipätevyysdirektiivin mukaan opiskelijan pitäisi ensin suorittaa sairaanhoitajan koulutus ja vasta sen jälkeen kätilön koulutus. Tähän asti Suomessa annettu, samanaikaisesti suoritettava kätilön ja sairaanhoitajan kaksoistutkintokoulutus ei ole täyttänyt direktiivin vaatimusta kätilökoulutuksen ajallisesta kestosta sairaanhoitajan koulutuksen jälkeen. Suomessa suoritettua kätilön koulutusta ei ole voinut tunnustaa automaattisesti muissa Euroopan unionin maissa.
Tehy on jo pitkään vaatinut kätilökoulutuksen kehittämistä vastaamaan direktiivin vaatimuksiin. Tehy pitää tärkeänä, ammattipätevyysdirektiivin mukaisesti, että kätilöt kouluttautuvat ensin sairaanhoitajaksi.
Ammattipätevyysdirektiivin pohjalta hallitus esittää lakiuudistuksessaan, että jatkossa kätilöksi pätevöityvän on ensin suoritettava sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä (tavoitteellinen suoritusaika 3,5 v), ja sen jälkeen 18 kuukauden tai 3000 tunnin (n. 1,5 vuoden) kätilökoulutus. Tehy katsoo, että 3000 tunnin opintoja ei ehdi suorittaa 1,5 vuodessa.
Hallituksen esityksessä kätilökoulutuksen laajuutta ei ole kuvattu opintopisteissä. Tehyn mielestä kätilökoulutus – aivan kuten ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksetkin – pitäisi muiden korkeakouluopintojen tapaan määritellä opintopisteissä, koska opintopisteet ovat paras tapa kuvaamaan koulutuksen todellista laajuutta. Vastaava malli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Islannissa ja Norjassa.
Lisätietoja:
Tehyn yhteiskuntasuhteiden päällikkö Ira Hietanen-Tanskanen,
puh 045-1277488, ira.hietanen-tanskanen@tehy.fi