STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Uravalmennuksen räätälöinti
STTK pitää uravalmennuksen räätälöintiä pääasiassa kannatettavana, mutta huomauttaa, että uravalmennusten vaikuttavuudesta ei ole laajasti tietoa. Olennaista on, että uravalmennuksen vaikuttavuuden mittaamiseksi luodaan konkreettiset mittarit, joiden avulla uravalmennuksen kehittämistä voidaan tehdä aidosti työelämään kiinnittymistä tukien.
Työhönvalmennuksen menetelmien monipuolistaminen
STTK pitää perusteltuna käyttää laatuperusteista työhönvalmennusta osana työvoima- ja työllisyyspalveluita ja pitää sen menetelmien monipuolistamista kannatettavana. STTK kuitenkin korostaa sitä, että kehittämisen keskeisenä tavoitteena olisi syytä olla työsuhteiden laatu sekä työmarkkinoille kiinnittyminen ja sen pysyvyys. Olennaista olisi määritellä työhönvalmennukselle sellaiset seurantamittarit, joilla on mahdollista arvioida aitoa työmarkkinoille kiinnittymistä ja työllistymistä.
STTK pitää tärkeänä, että palveluita kehitetään työelämälähtöisesti mm. IPS-mallista saatuja oppeja hyödyntäen. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja palveluketjujen yhdenmukaisen toiminnan takaamiseksi on tärkeää, että toimijoiden rooleista, rahoituksesta ja asiakasryhmistä sovitaan selkeästi.
Työllistymissuunnitelman rakentaminen palvelukokonaisuudeksi
STTK pitää perusteltuna, että työllisyyssuunnitelma rakennettaisiin palvelukokonaisuudeksi. Olennaista on, että suunnitelma rakennetaan siten, että se muodostaa palvelupolun, joka kytkeytyy johdonmukaisesti asiakaan tarpeisiin ja tilanteeseen. Suunnitelmat tulee laatia työelämälähtöisesti kuntoutustarpeet huomioiden.
STTK huomauttaa, että ollakseen aidosti vaikuttavaa ehdotettu uusi toimintamalli työllistymissuunnitelman rakentaminen palvelukokonaisuudeksi vaatii rinnalleen palveluiden ja viranomaistoiminnan tehokasta ja asiakaslähtöistä yhteensovittamista.
Alueellisten yhteistyösopimusten edistäminen
STTK kannattaa alueellisten yhteistyösopimusten edistämistä ja katsoo, että alueelliset yhteistyösopimukset voivat selkeyttää työnjakoa ja varmistaa palveluketjujen toimivuutta erityisesti monialaisen palveluntarpeen yhteydessä. Olennaista on luoda konkreettisia rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat eri toimijoita ja varmistavat sujuvan yhteistyön.
Yhdyspintojen vahvistaminen, tarpeettomien päällekkäisyyksien poistaminen sekä palvelukentän ja sen toimijoiden osaamisen ja toiminnan tuntemus edistää asiakkaiden oikea-aikaista oikeisiin palveluihin pääsyä ja vähentää hukka- ja häiriökysyntää.
Muut huomiot
Yleisesti STTK toteaa, että kuntouttavan työtoiminnan uudistaminen paremmin työllistymistä edistäväksi on sinänsä kannatettava. STTK kuitenkin huomauttaa, että vaikka nykymuotoisten työvoimapalveluiden kehittäminen vastaamaan paremmin vaikeasti työllistyvien tarpeisiin on perusteltua, on olennaista huomioida, että nykylainsäädännön mukaisen kuntouttavan työtoiminnan asiakasryhmien työmarkkinoille pääsyn edellytyksiä ei pystytä parantamaan ainoastaan palveluita hienosäätämällä tai strategiapäivityksiä tekemällä.
STTK korostaa, että kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamisen myötä työvoimapalveluille on kohdennettava lisää resursseja ja sosiaalipalveluita tarvitseville on luotava palvelupolkuja, jotka tunnistavat vaikeasti työllistyvien palveluntarpeet ja ohjaavat aidosti kohti työelämää.
Nykymuotoinen kuntouttava työtoiminta kuuluu hyvinvointialueiden vastuulle sosiaalihuollon palveluna. Sen asiakkaat ovat yleensä henkilöitä, joilla on haastavia elämäntilanteita ja jotka ovat kaukana työmarkkinoilta sekä tarvitsevat pitkäkestoista sosiaali- ja terveydenhuollon tukea arjessaan. Jotta heidän työllistymisensä olisi millään tavalla realistisesti mahdollista esimerkiksi työvoimaviranomaisen, koulutuspalveluiden tuottajien tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen avulla, on ensiarvoisen tärkeää vahvistaa ohjausta ja pääsyä sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluihin jo varhaisessa vaiheessa.
STTK osallistuu mielellään asian kolmikantaiseen jatkovalmisteluun.
Lisätietoja STTK:ssa: Ida Nummelin
