Palkansaajien ostovoima on palautumassa tämän vuoden aikana elinkustannuskriisiä edeltävälle eli vuoden 2021 tasolle. Palautumisen taustalla ovat ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset ja ennustettua hitaampi inflaatio.
Ostovoiman palautumisessa kesti lähes viisi vuotta. Tänä aikana syntynyt ostovoiman menetys on jäämässä pysyväksi. Rahassa se merkitsee useita tuhansia euroja keskipalkkaisella palkansaajalla, joita STTK:n jäsenet ovat.
Ostovoima kasvaa, kulutus ei
Vaikka palkansaajien ostovoima on tänä vuonna palautumassa vuoden 2021 tasolle, se ei näy yksityisen kulutuksen kasvuna. Tähän on monia syitä. Korkotaso on korkeampi kuin ennen elinkustannuskriisiä, mikä heikentää velallisten taloutta. Epävarmuus tulevasta – muun muassa työttömyyden pelko, julkisen talouden leikkaukset, geopoliittinen epävarmuus ja Suomen heikko talouskasvu – ovat lisänneet varovaisuutta.
Elinkustannuskriisi muutti säästämiskäyttäytymistä niin, että puskureiden tarve tuli tärkeämmäksi. Nyt palkansaajat varautuvat tuleviin riskeihin lyhentämällä lainoja ja säästämällä pahan päivän varalle.
Välttämättömien hyödykkeiden (ruoka, asuminen, liikennöinti) hinnat jäivät korkealle tasolle, mikä on vähentänyt muuhun kulutukseen käytettävissä olevaa ostovoimaa. Kotitalouksien varallisuutta on syönyt myös asuntojen hintojen lasku, mikä on osaltaan vähentänyt kulutusta. Kulutusrakenne on kriisin myötä muuttunut enemmän tavaroista palveluihin ja tuotteissa halvempiin ja tarjouksiin.
Pienituloisten etuuksia on leikattu ja se on heikentänyt entisestään heidän kulutusmahdollisuuksiaan. Nämä kaikki yhdessä ovat vaikuttaneet siihen, että yksityinen kulutus on ollut vaisua elinkustannuskriisin jälkeen eikä talouskasvua ole syntynyt.
Naisten ostovoima ylittänyt vuoden 2021 tason
Naisvaltaisten alojen palkankorotukset ovat olleet kuluvalla sopimuskaudella miesvaltaisia aloja korkeampia. Siten naisten ostovoima on jo ylittänyt vuoden 2021 tason.
Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkat ovat nousseet yksityistä sektoria nopeammin palkkaohjelmien ja -harmonisointien vuoksi. Toimialoista palkat ovat nousseet eniten sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla.
Ammattiliitot ovat näin onnistuneet pitkäaikaisessa tavoitteessa korjata naisvaltaisten alojen palkkausta. On kuitenkin muistettava, että naisten palkat ovat edelleen keskimäärin 84 prosenttia miesten palkoista, joten tehtävää riittää vielä vuosiksi eteenpäin.
Seppo Nevalainen
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti.
