STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
1. Kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten uudistaminen
Hallituksen esityksen tavoitteena on uudistaa kotoutumisen edistämistä koskeva lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä vastaamaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa siten, että kotoutuminen perustuu aiempaa selkeämmin kielen oppimiseen, työntekoon, suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen sekä yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen. Esityksellä pyritään vahvistamaan maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan ja tekemään järjestelmästä velvoittavampi.
Esityksellä pannaan täytäntöön hallitusohjelman ja budjettiriihen mukaiset säästötavoitteet, joihin sisältyy hallitusohjelman mukainen 15 miljoonan euron säästötavoite sekä valtion kotoutumisen edistämiseen maksamista korvauksista tavoiteltava 30 miljoonan euron säästö vuoden 2027 tasolla.
STTK katsoo, että Suomeen aktiivisesti rekrytoidut kansainväliset työntekijät tarvitsevat välittömästi Suomeen saapuessaan kotoutumista edistävää kotoutumiskoulutusta, erityisesti kielikoulutusta. Työnantajien ja rekrytointipalveluyritysten tarjoama lähtömaakoulutus ei ole riittävää eikä tasalaatuista esimerkiksi kielikoulutuksen, työelämätietouden ja kohdemaatietouden osalta.
Lähtömaakoulutuksen ollessa riittämätöntä ei työntekijälle synny riittäviä valmiuksia vastata omasta kotoutumisestaan. Suomalaisessa työympäristössä työskentelyyn valmentaminen edellyttää riittävää kielitaitoa sekä yhteiskuntaorientaatiota.
STTK katsoo, että ilman julkisesti järjestettyä sekä kotoutumiskoulutukseen osallistumiseen velvoittavaa koulutuskokonaisuutta on mahdollista, että aktiivisesti rekrytoidut työntekijät jäävät kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolelle.
Kotoutumiskoulutuksen tulisi olla pakollinen, maksuton ja yhdenvertaisesti saatavilla kaikille Suomeen työperusteisesti tuleville. Osallistumisen tulisi olla mahdollista työajalla.
Kolmansista maista aktiivisesti rekrytoiduille kotoutumiskoulutus järjestetään osana lähtömaakoulutusta. Tämä takaa sen, että rekrytoitavilla on jo Suomeen saapuessaan riittävät valmiudet integroitua yhteiskuntaan sekä riittävä kielitaito selviytyä arjesta sekä oppisopimusopinnoista.
2. Kotoutumisen edistämisen rahoituksen säästöt
Hallituksen esityksen tavoitteena on saavuttaa merkittäviä säästöjä ja lisätä kotoutumisen vaikuttavuutta. Esitys lisää kuitenkin viranomaisten työmäärää sekä vastuita. Esityksellä on vaikutuksia useiden kansallisten viranomaisten tehtäviin ja toimintaan. Uudet lakisääteiset tehtävät edellyttävät riittäviä ja tarkoituksenmukaisesti kohdennettuja resursseja sekä sujuvaa viranomaisyhteistyötä läpi koko kotoutumisen viranomaistoimintojen, jotta uudistukselle asetetut vaikuttavuus- ja säästötavoitteet voidaan saavuttaa.
Valtion viranomaistoimintoihin jo viime vuosina kohdistuneet säästöt haastavat esityksen tavoitteet. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpano on käynnissä. Ohjelmaa liittyvät säästöt toteutuvat vuodesta 2025 alkaen. Säästöt ovat vähentäneet viranomaisten liikkumavaraa toiminnan suunnittelussa ja resursoinnissa. Uusien ja laajenevien lakisääteisten tehtävien vaikutukset talouteen ja henkilöstöön tulisi kuvata esityksessä nykyistä täsmällisemmin. Viranomaisten on kyettävä ennakoimaan ja suunnittelemaan toimintaansa pitkällä aikavälillä, mikä edellyttää selkeää kokonaiskuvaa tehtävien muutoksista, resurssitarpeista ja niiden ajoittumisesta.
STTK korostaa, että esityksen vaikutusarviointeja, erityisesti taloudellisten sekä viranomaisvaikutusten osalta on tarpeen täsmentää. Taloudellisiin arvioihin sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Esityksen vaikutukset voivat vaihdella huomattavasti riippuen esimerkiksi hakemusmääristä ja toimintaympäristön muutoksista. Vaikutusten arvioinnissa tulisikin hyödyntää erilaisia skenaarioita sekä riittävää mallinnusta ja laskelmia, jotta viranomaisille kohdistuvia tehtäviä, kustannuksia ja resurssitarpeita voidaan arvioida realistisesti ja ennakoivasti.
STTK korostaa, että muutostilanteet virastoissa ja viranomaisten työtehtävissä edellyttävät hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstön jaksamiseen, työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Erityisesti säädösten toimeenpanon alkuvaiheessa korostuvat muutosjohtamisen tarve, perehdytys uusiin menettelyihin sekä henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen.
STTK katsoo, että kotoutumiskoulutuksen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat ristiriidassa työvoiman saatavuuden turvaamisen tavoitteen kanssa. Suomeen aktiivisesti rekrytoitujen työntekijöiden heikko kotoutuminen ja puutteellinen kielitaito näkyvät työpaikoilla tulevaisuudessa esimerkiksi heikompana työkykynä ja suurempana kuormituksena, suurempana perehdyttämisen tarpeena työntekijöille ja työnantajille sekä lisääntyvinä työ- tai potilasturvallisuusriskeinä.
STTK:n mielestä kotoutumiskoulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat lyhytnäköisiä. Ne eivät johda pitkäaikaisiin säästöihin, vaan siirtävät kustannuksia yhteiskunnan muihin järjestelmiin. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvien työntekijöiden osalta kotoutumiskoulutus on myös keino ennaltaehkäistä työelämän syrjintää, kiskontaa sekä työperäistä hyväksikäyttöä.
3. Kotoutumisen tavoitteet ja velvoittavuuden lisääminen
Tällä hetkellä kolmansista maista aktiivisesti rekrytoidut eivät kuulu kunnan järjestämien kotouttamispalvelujen ensisijaiseen kohderyhmään. Tämä asettaa heidät kotoutumisen suhteen eriarvoiseen asemaan verrattuna ensisijaisiin kohderyhmiin. Kun kotoutumisen velvoittavuutta lisätään, tulee samalla varmistaa, että myös työperusteisesti Suomeen tulevilla on tosiasialliset mahdollisuudet osallistua kotoutumista edistäviin palveluihin. Velvoitteita ei voi lisätä tilanteessa, jossa tarjolla olevat palvelut eivät tavoita aktiivisen rekrytoinnin kohteena olevia työntekijöitä.
4. Alkuvaiheen palveluprosessin muutokset
Alkuvaiheen palveluprosessin muutoksessa on varmistettava, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta aktiivisesti rekrytoidut työntekijät eivät putoa kotoutumispalveluiden ulkopuolelle. Tämä tulee varmistaa mahdollistamalla kotoutumiskoulutus osana lähtömaakoulutusta.
5. Muut huomiot
EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta rekrytoidut työntekijät ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa työnantajasidonnaisuuden, kielitaidon puutteen sekä rajallisen sosiaalisen tuen vuoksi. Tämä tulisi huomioida lainsäädäntöhankkeissa.
Kotoutuminen, yhteiskuntaorientaatio sekä riittävä kielitaito tukevat työntekijöiden hyvinvointia, vahvistavat maahan tulevien asettumisen mahdollisuuksia sekä vähentävät työperäistä hyväksikäyttöä.
STTK korostaa, että lainsäädäntövalmistelussa tulisi aina huomioida yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. STTK katsoo, että aktiivisesti rekrytoidut työntekijät jäävät pysyvästi Suomeen vain, jos heille taataan aidot ja yhdenvertaiset mahdollisuudet integroitua ja rakentaa elämänsä Suomessa yhdenvertaisin edellytyksin.
Lisätietoja STTK:ssa: Taina Vallander
