Ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) hämärtää tosiasioita väittämällä, ettei sen keskiviikkona ilmoittamissa jättiläismäisillä yt-neuvotteluilla ”tavoitella henkilöstövähennyksiä”. Keskiviikkona Pirha tiedotti käynnistävänsä noin 3000:a ihmistä koskevat ”toiminnalliset” yt-neuvottelut, joissa pyritään mm. ”laajentamaan työntekijöiden työssäkäyntialuetta”.
– Pirkanmaan hyvinvointialue ei nyt kerro avoimesti, mitä ”toiminnalliset yt:t” todellisuudessa tarkoittavat sote-alan ammattilaisille, Rytkönen sanoo.
Puhumalla ”toiminnallisista” yt-neuvotteluista Pirkanmaan hyvinvointialue naamioi viestinnällisesti toimintaansa: vaikka se ei väitetysti tavoittele henkilöstön vähennyksiä, kuitenkin yt-neuvottelut johtavat palvelussuhteen päättymiseen, jos työntekijä ei suostu työnantajan esittämiin muutoksiin työsopimuksessaan.
Rytkönen huomauttaa työsopimusmuutosten tarkoittavan työsuhteen ehtojen heikennyksiä, esimerkiksi työntekopaikan vaihtoa – irtisanomisen uhalla. Käytännössä työntekijöitä irtisanotaan, jos nämä haluavat pitää kiinni jo sovitusta, Millariikka Rytkönen sanoo.
– Suomeksi sanottuna: jos työntekijä kieltäytyy työnantajan sanelemasta muutoksesta työsopimukseensa, työntekijälle koituu seuraamuksia, kuten irtisanominen. Se on henkilöstövähennys. Pirhan pitäisi vastuullisena viranomaisena kertoa asiasta niin, että jokainen ymmärtää. Tällaiset muutokset vaatisivat ihan rehtiä tuotannollis-taloudellista irtisanomisperustetta, Rytkönen sanoo.
Tehy muistuttaa, että Pirkanmaan hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on hyvä, eikä sillä ole taloutensa puolesta tarvetta järjestää yt-neuvotteluita saati vähentää henkilöstöä millään perusteella. Pirha teki viime vuonna yli 125 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen, mutta siitä huolimatta se päätti vielä joulukuussakin 2025 irtisanoa enintään 140 työntekijää ja muuttaa enintään 165 ihmisen palvelussuhteen ehtoja.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää Pirhan lausuntoja paitsi harhaanjohtavina, myös vastuuttomina. Niissä on kyse samankaltaisesta kansalaisten ja sote-alan työntekijöiden sumutuksesta, jota Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) harjoitti syksyn 2024 jätti-yt-neuvotteluidensa aikana. Tuolloin HUS esitti osalle työntekijöistä, että näiden olisi pitänyt samalla työviikolla tehdä työvuoroja useassa eri kaupungissa ja useassa eri yksikössä. Jos työntekijät kieltäytyivät, työsopimuksia päätettiin.
HUS myös vähätteli julkisuuteen päätöksiään kertomalla vain osatotuuden työntekijöiden vähentämisten kokonaismäärästä, kun määräaikaisten työntekijöiden vähentämistä ei HUS:n tiedotteissa enää laskettu henkilöstövähennykseksi.
– Siten HUS piilotti julkisesta keskustelusta tiedon siitä, miten järkyttävän monta ihmistä se tosiasiassa ohjasi kortistoon. Piiloutumalla ”toiminnallisten yt-neuvotteluiden” jargonin taakse Pirha tekee nyt samanlaista valkopesua, Rytkönen sanoo.
Rytkönen pitää erikoisena ilmiötä, jossa viranomainen levittää julkisuuteen tietoa, jossa todelliset perusteet ja vaikutukset hämärtyvät. Suomessa viranomaisen tulisi noudattaa julkisuusperiaatetta ja kertoa päätöksistä faktapohjaisesti sekä selkeästi. Se olisi myös hyvää hallintoa.
– Ilmiö, jossa viranomaiset peittelevät ja kaunistelevat päätöksiään ja niiden seurauksia, saa todella huolestumaan. Työntekijöiden työssäkäyntialueiden laajennukset ovat työehtojen polkemista ja irtisanomisia, eivätkä korulauseilla muuksi muutu, Rytkönen sanoo.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen peräänkuuluttaa Pirkanmaan sote-päätöksentekijöille rohkeutta kertoa toiminnastaan suoraan ja totuus edellä. Sitoutuneet ja ammattitaitoiset työntekijät ovat ansainneet rehellisyyttä.
– Ei voi väittää julkisuuteen, ettei ole ”vähentämistavoitetta”, kun tosiasiassa pelkästään oikeuksistaan tai työntekopaikastaan kiinni pitäminen voi johtaa työntekijän irtisanomiseen, Rytkönen sanoo.
Lisätiedot: Edunvalvontajohtaja, varatuomari Jarkko Pehkonen, puh 040 5315464 jarkko.pehkonen@tehy.fi