Vuoden 2026 alussa EU kohtaa samanaikaisesti useita ennennäkemätöntä globaaleja kriisejä. Ukrainan sota, suurvaltojen kiristyvä vastakkainasettelu, talouden ja energiamarkkinoiden epävarmuus sekä ilmastonmuutoksen synnyttämä paine uudistaa talouden rakenteita luovat tilanteen, jossa muutos on nopeaa.
Euroopan komissio kuvaa työohjelmassaan Euroopan riippumattomuuden hetki, että riippuvuuksista on tullut avoimia geopoliittisia aseita. Viennin, energian, datan ja kriittisten raaka-aineiden varassa elävän Euroopan on vahvistettava omaa autonomiaansa, tai se jää suurvaltojen pelinappulaksi.
Palkansaajien näkökulmasta tämä ylätason kuvaus näkyy jokapäiväisessä arjessa; työpaikkojen rakennemuutos, investointien kohdentuminen, työelämän epävarmuus, osaamisvaatimusten kasvu ja sosiaalisen suojelun tarve.
Laadukkaiden työpaikkojen vuosi?
Palkansaajien kannalta merkittävin vuonna 2026 odotettava aloite on Laadukkaiden työpaikkojen lainsäädäntöpaketti (Quality Jobs Act). Sen tavoitteena on päivittää työelämän pelisäännöt tässä murroksessa, jossa digitalisaatio, tekoäly ja etätyö muuttavat työn tekemisen tapoja nopeammin kuin sääntely pysyy mukana.
Aloitteen odotetaan käsittelevän erityisesti:
- tekoälyn käyttöä työpaikoilla
- etätyön sääntöjä ja oikeutta olla tavoittamattomissa
- alihankinnan vastuukysymyksiä
- työterveyttä ja -turvallisuutta
Työn murroksessa ei ole kyse vain uusien teknologioiden käyttöönotosta, vaan myös vallasta ja oikeudenmukaisuudesta: kuka määrittää työn tekemisen periaatteet ja miten työntekijöiden asema turvataan murroksessa?
Reilu työvoiman liikkuvuus – kohti toimivampia sisämarkkinoita
Toinen keskeinen kokonaisuus komission ohjelmassa on reilun työvoiman liikkuvuuden paketti, jonka odotetaan valmistuvan jo ennen kesää. Sen on tarkoitus sisältää kolme osaa:
- Eurooppalainen sosiaaliturvakortti, joka helpottaa oikeuksien siirtymistä maasta toiseen.
- ELA-työviranomaisen vahvistaminen, jotta työehtojen valvonta ja harmaan talouden torjunta tehostuvat.
- Toimet osaamisen liikkuvuuden lisäämiseksi, jotta taitojen tunnistaminen ja hyödyntäminen yli rajojen helpottuu.
Paketti tähtää reilun kilpailun vahvistamiseen ja liikkuvien työntekijöiden parempaan suojeluun. Toiveena on, että kokonaisuudessa huomioidaan myös kolmansien maiden työntekijöiden asema, joka jää usein sivuun EU-tason keskusteluissa.
Sääntelyn keventäminen jatkuu
Komissio jatkaa myös laajaa sääntelyn purkamisen ja yksinkertaistamisen linjaa. Vuonna 2026 julkaistaan kaksi uutta omnibus-kokonaisuutta, ja keventämistarpeita arvioidaan laajasti erityisesti verotuksen ja kansalaisten näkökulmasta.
Sääntelyn keventäminen on jo kauan ollut unionin agendalla ja sen tavoitteena on lisätä kilpailukykyä ja vähentää hallinnollista taakkaa, mutta palkansaajille avautuu myös huolia:
- tehdäänkö kevennyksiä ilman arvioita työelämävaikutuksista?
- jääkö työsuojelun ja työehtojen valvonta taka-alalle?
- voiko kilpailukykyä vahvistaa kestävästi ilman, että työntekijöiden asemaa samalla vahvistetaan?
Sosiaalisen Euroopan perusta on aina ollut ajatus, että taloudellinen menestys ja hyvinvointi kulkevat rinnakkain. Tätä tasapainoa ei saa murtaa.
Vuosi 2026 on valintojen vuosi
Vuosi 2026 näyttää suuntaa Euroopan tulevaisuudelle. Euroopan on pystyttävä vastaamaan yhtä aikaa turvallisuushaasteisiin, teknologiseen kilpailuun ja talouden kestävyyteen. Palkansaajien kannalta Euroopan on tulevaisuudessa oltava paikka, jossa työntekijöiden oikeudet paitsi säilyvät, mutta myös vahvistuvat teknologisen ja taloudellisen murroksen keskellä.
Komission ohjelmassa on selkeitä mahdollisuuksia rakentaa reilumpaa ja turvallisempaa työelämää. Ne on kuitenkin myös mahdollista menettää. Siksi nyt tarvitaan aktiivista vaikuttamista, jotta työelämän murroksen keskellä vahvistetaan sekä työntekijöiden asemaa että Euroopan kilpailukykyä.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
