Hallituksen linjaus on osa laajempaa säädösvalmistelua, jossa arvioidaan automaation ja tekoälyn roolia hoitopolun alkuvaiheissa. – Yhteiskunnan on pysähdyttävä miettimään, voimmeko todella antaa tekoälylle näin kriittisiä tehtäviä. Hoidon tarpeen arviointi ei ole mekaaninen prosessi, vaan kokonaisvaltaista ammatillista harkintaa, joka perustuu ihmisen kohtaamiseen ja vastuuseen. Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä, eleitä, äänenpainoja, toimintakyvyn muutoksia eikä pysty tunnistamaan sanattomia huolen merkkejä, jotka ovat hoitotyön ydintä. Tekoäly arvioi tietoa tilastollisesti, ei inhimillisesti, eikä se kanna vastuuta päätöksistään, toteaa SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg.
Inberg muistuttaa, että lähihoitajilla oli vuosien ajan lainsäädäntöön perustuva oikeus tehdä hoidon tarpeen arviointia perusterveydenhuollossa ja että he ovat hoitaneet tehtävää pitkään vastuullisesti ja potilasturvallisesti. Tämä oikeus poistettiin edellisen hallituksen aikana terveydenhuoltolakia muutettaessa. On erikoista, että lähihoitajilta ensin poistettiin kelpoisuus, mutta samaa tehtävää kaavaillaan nyt tekoälylle. – Hallituksen tulisi korjata edellisenhallituksen virhe ja palauttaa lähihoitajille oikeus hoidon tarpeen arviointiin perusterveydenhuollossa, toteaa Inberg.
– Lainsäädännöllä turvattu ammattilaisen tekemä hoidon tarpeen arviointi on potilasturvallisuuden kannalta selvästi turvallisempi malli kuin se, jossa tekoälylle annetaan liian suuri valta. Lähihoitajien koulutus, kokemus, alueellinen tuntemus ja arjen asiakasymmärrys muodostavat osaamisen, jota mikään algoritmi ei kykene korvaamaan. Ratkaisut terveydenhuollon haasteisiin löytyvät ammattilaisten osaamisen paremmasta hyödyntämisestä, eivät sen kaventamisesta, Inberg sanoo.
Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg p. 040 705 9115