SuPeriin tulee jatkuvasti yhteydenottoja tapauksista, joissa määräaikaisia työsopimuksia on ketjutettu tai työsuhdetta ei jatketa raskauden vuoksi. SuPer ennakoi, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla määräaikaisten työsopimusten käytön helpottaminen voi johtaa niiden käytön merkittävään lisääntymiseen. Tämä tarkoittaisi työntekijän näkökulmasta koeajan tyyppisen epävarmuuden jatkumista pätkittyjen määräaikaisten sopimusten kautta vähintään vuoden ajan.
– Työlainsäädännön periaate on suojella heikompaa osapuolta. Lain pitäisi suojella työntekijää, eikä työnantajaa yritystoimintaan kuuluvalta riskiltä, hallinnollisilta velvoitteilta tai kustannuksilta, Inberg muistuttaa.
Hallituksen tavoite on ollut helpottaa työllistämistä ja parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Muutos koskisi kuitenkin kaikkia työnantajia – myös suuria julkisia työnantajia, kuten hyvinvointialueita. SuPerin näkemyksen mukaan lakimuutosta ei tule toteuttaa. Vähintään julkiset ja muut suuremmat työnantajat tulisi rajata lakiesityksen ulkopuolelle.
– Määräaikaisia työsuhteita koskeva heikennys kohdistuisi voimakkaasti julkisella sektorilla työskenteleviin nuoriin naisiin. Se vaikuttaisi negatiivisesti heidän mahdollisuuteensa perustaa perhe ja lisäisi syrjintää, Inberg sanoo.
Tutkimustiedon valossa lakihankkeella ei olisi selviä myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen tai työllisyyteen. – Syrjinnän lisääminen ei voi missään tilanteessa olla hyväksyttävää. Esityksen riskit ja haitat ovat selvästi mahdollisia hyötyjä suuremmat, Inberg painottaa.
Lisätiedot: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Päivi Inberg p. 040 705 9115