Euroopan komissio esitteli joulukuun alussa Quality Jobs Roadmapin. Suunnitelman, jonka tavoite on parantaa työn laatua ja luoda Eurooppaan korkealaatuisia, tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia työpaikkoja. Samalla komissio käynnisti ensimmäisen vaiheen kuulemisen Quality Jobs Actista, uudesta lainsäädäntöehdotuksesta, joka varmistaa työntekijöiden oikeudet teknologisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten keskellä.
Laadukkaiden työpaikkojen tiekartan laatimisessa komissio on kuullut laajasti työmarkkinaosapuolia Euroopassa. STTK on osallistunut kuulemisiin suoraan ja kattojärjestö ETUC:n kautta painottaen STTK:laisille liitoille ja suomalaiselle työelämälle tärkeitä kehittämistoimia.
Tiekartan painopisteet
Komissio haluaa tiekartassa keskittyä aloihin, joissa EU-tason toimilla on mahdollisimman suuri vaikutus työelämään Euroopassa. Painopistealueiksi määritellään laadukkaiden työpaikkojen luominen ja säilyttäminen koko EU:ssa, reiluuden ja työn modernisoinnin varmistaminen sekä työntekijöiden ja työnantajien tukeminen vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä ja väestörakenteen muutoksessa.
Komissio painottaa sosiaalisen vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen vahvistamista, oikeuksien tehokasta toteuttamista, pääsyä laadukkaisiin julkisiin palveluihin ja riittäviä investointeja. Seuraavaan lainsäädäntöesitykseen liittyen komissio kuulee ensi vuoden aikana työmarkkinaosapuolia kaksivaiheisessa kuulemisessa, ennen kun se tekee oman esityksensä. Ensimmäinen kuulemiskierros toteutetaan 29. tammikuuta 2026 mennessä.
Quality Jobs Actin osalta ensimmäisen vaiheen kuulemisessa pyydetään työmarkkinaosapuolien näkemyksiä EU:n toimista työn laadun parantamiseksi. Sen yhteydessä määritellään ennalta muutamia aihealueita, kuten algoritminen johtaminen ja tekoäly työssä, työturvallisuus ja -terveys, etätyön ja mobiililaitteiden käytön aiheuttamat psyykkiset ja ergonomiset riskit, alihankintaketjujen hallinta, oikeudenmukainen siirtymä sekä talouden ja työelämän murroksen hallita. Työmarkkinaosapuolilta pyydetään myös näkemyksiä valvonnasta ja omasta roolistaan.
Keskeistä työelämän laadun parantaminen
Tuottavuuden kasvattamisessa, Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa ja työssäkäyvien köyhyyden torjumisessa avainasemassa ovat riittävät palkat ja laadukkaat työpaikat. Vaikka työn laatu EU:ssa on yleisesti hyvällä tasolla, uudenlaiset joustavat työn muodot ja ehdot haastavat työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Työntekijät ottavat vastaan globaalien kriisien ja elinkustannusten nousun vaikutukset. Yritykset puolestaan kamppailevat työvoima- ja osaajapulan kanssa nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa.
Palkansaajien näkökulmasta on erittäin tervetullutta, että Ursula von der Leyenin toinen komissio siirtää vihdoin fokuksen työelämän kehittämiseen ja työelämänsääntelyn riittävyyden tarkastamiseen. Tärkeää työssä on myös, että sääntelyn tehokkaaseen toimeenpanoon ja seurantaan halutaan panostaa. Keskeistä palkansaajanäkökulmasta on, että sääntöjen keventämisen ideaa ei pyritä soveltamaan työelämäsääntelyyn, jonka tarkoitus on turvata vähimmäisoikeudet.
Tiekartassa komissio on tehnyt hyvää työtä määritellessään työelämän haasteita, vaikka konkreettiset toimet tässä vaiheessa vielä puuttuvat. Sukupuolinäkökulma jättää tässä vaiheessa paljon toivomisen varaa, sillä sitä ei ole erikseen huomioitu tiedonannossa, vaikka tilastot kertovat kiireellisestä tarpeesta puuttua työelämän sinnikkäisiin tasa-arvo-ongelmiin. Esimerkiksi naisten työllistyminen on edelleen matalammalla tasolla ja palkka EU:ssa keskimäärin 77 prosenttia miesten palkasta.
Huolta herättää sekin, miten yhdellä ilmoitetulla lainsäädäntöhankkeella pystytään vastaamaan tehokkaasti tiekartassa esitettyihin lukuisiin sääntelemättömiin työelämän haasteisiin niin, että työelämän laatu paranee Euroopassa myös käytännössä.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö
