Pelastustoimi tarvitsee Pohjois-Savossa lisää henkilöstöä, jotta lakisääteiset palvelut voidaan varmistaa. Jatkuvat säästöt heikentävät pelastustoimea koko alueella. Siilinjärvelle kohdistuva aluehallintoviraston uhkasakko osoittaa selvästi, että palvelu ei ole riittävällä tasolla pelastajiin kohdistuvien säästöjen vuoksi.
– Näemme työssämme päivittäin, mitä liian pieni henkilöstömäärä käytännössä tarkoittaa. Työvuorot jäävät minimivahvuudelle, mikä heikentää valmiutta. Jos säästöt jatkuvat, ensi vuonna henkilöstöä on pelastusasemilla vielä nykyistä vähemmän, luottamusedustaja Jari Pääkkönen Kuopion palomiesyhdistyksestä toteaa.
Pelastustehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti vain, jos hälytyksiin lähtee riittävä määrä pelastajia.
– Emme saa ajautua tilanteeseen, jossa avun saanti viivästyy henkilöstöpulan ja pitkien välimatkojen vuoksi kohtalokkaasti, Pääkkönen sanoo.
Uusien pelastajien palkkaaminen on koko maassa tunnistettu välttämättömäksi keinoksi parantaa pelastustoimen kykyä vastata onnettomuuksiin ja turvallisuusuhkiin. Valtio on reagoinut tilanteeseen kaksinkertaistamalla pelastajakoulutuksen määrän.
– Pelastajia valmistuu ammattiin jatkossa enemmän. Tämä antaa Pohjois-Savolle poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden vahvistaa pelastustoimea rekrytoimalla vakinaisia pelastajia sekä sijaisia. Tilannetta ei pidä jättää hyödyntämättä, sillä palvelun parantamiselle on selkeä tarve, Pääkkönen huomauttaa.
Lisäksi on tärkeää varmistaa pelastuslaitoksen omien sijaisten jatko tehtävissään.
Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuslautakunta on esittänyt pelastustoimelle lisärahoitusta, joka helpottaisi nykyistä tilannetta.
– Toivomme, että päättäjät hyvinvointialueella ymmärtävät, kuinka merkittävä palvelu pelastustoimi on asukkaille. Kukaan meistä ei halua lukea uutisia, joissa säästöjen johdosta myöhästynyt apu on aiheuttanut inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia vahinkoja, Pääkkönen sanoo.
Henkilöstövaje ei vaikuta vain päivittäiseen valmiuteen, vaan heikentää myös hyvinvointialueen kykyä varautua kriiseihin.
– Jos pelastustoimi kamppailee jo nyt normaalioloissa lakisääteisten tehtävien hoitamisessa, miten voimme kuvitella sen selviytyvän poikkeusoloissa, kysyy järjestön johtaja Pasi Jaakkola Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALista.
– Poikkeusoloihin varautuminen vaatii ennakointia ja resursseja, jotka rakentuvat olemassa olevan toimintakyvyn ja henkilöstön riittävyyden perustalle, Jaakkola painottaa.
Lisätietoja:
Jari Pääkkönen, luottamusedustaja, Ammattiliitto Jyty, Kuopion palomiesyhdistys, puh. 044 732 7258, jari.paakkonen@pshyvinvointialue.fi
Pasi Jaakkola, järjestön johtaja, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, puh. 045 854 1989, pasi.jaakkola@spal.fi
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on Suomen suurin pelastushenkilöstön ammattiliitto. SPAL ajaa ja valvoo pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskusammattilaisten etuja ja oikeuksia sekä edistää heidän hyvinvointiaan työelämässä. SPAL on Ammattiliitto Jytyn jäsenliitto.