Työllistämistuki nuorille

STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle

STTK:n lausunto valtioneuvoston asetuksesta valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa työllistämistukea nuorille. Ehdotuksen mukaan tukea voi käyttää alle 30-vuotiaiden työllistämiseksi, jos työttömyys on jatkunut vähintään kuusi kuukautta. Jos työttömällä on pelkkä perusasteen tutkinto, riittäisi työttömyyden kestoksi kolme kuukautta. Tuki kattaa puolet kustannuksista, mutta on enintään 1500 euroa kuukaudessa. Tukea maksetaan kuuden kuukauden ajan.

On tärkeää, että työttömyyden vähentämiseksi ehdotetaan aktiivisia politiikkatoimia. Nuorten ikäluokkien keskuudessa on pitkittynyttä työttömyyttä. Se on erityisen haastava ilmiö koulutukseen ja myöhemmin työmarkkinoille kiinnittymisen näkökulmasta. Myös julkiselle taloudelle aiheutuu pitkäkestoisia ja merkittäviä haittoja, jos nuoret eivät kiinnity työmarkkinoille.

Ehdotettuun tukimalliin liittyy kaksi keskeistä haastetta, joista ensimmäinen on mallin riittämätön mittakaava. Tuen avulla voidaan arvioidusti työllistää noin 3 300–4 400 nuorta. Tätä voi suhteuttaa tuen kohdejoukkoon. Työnvälitystilaston mukaan syyskuussa 2025 yksin alle 25-vuotiaita vähintään puoli vuotta työttömänä olleita, oli yli 13 000. Tuen kohdejoukkoa ovat alle 30-vuotiaat, jolloin kohdejoukko on tätä suurempi. Käytännössä tuen mittakaava mahdollistaa siis avun vain murto-osalle työttömistä nuorista.

Toinen tukimallin haaste liittyy kohdentumiseen. Tuen edellytys on lähtökohtaisesti vähintään puoli vuotta kestänyt työttömyys. Vaikka on hyvä, että tukea ei voi saada heti työttömyyden alusta, olisi työttömyyden keston edellytys voinut olla vielä esitettyä pidempi.  

Tilastojen perusteella nuorten ikäluokkien työttömyysjaksoja päättyy enemmän puolen vuoden ja vuoden välillä kuin esimerkiksi 1–2 vuoden tai 2–3 vuoden välillä. Koska moni työttömyysjakso päättyy jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen, tuki korvaa sellaisia työsuhteita, jotka syntyisivät joka tapauksessa. Mikäli näin käy, suuntaa yhteiskunta tuen työsuhteisiin, jotka olisivat solmittu myös ilman tukea, eikä tuki kohdennu kaikkein vaikeimmin työllistyville.

Työllistämistuki on määräaikainen toimi. Väliaikaisuus voi olla hyödyllistä mallin toimivuuden testaamiseksi. Olisikin tärkeää, että mallin toimivuutta ja työttömyystilannetta seurattaisiin aktiivisesti myös toimeenpanon aikana. Jos nuorten työttömyystilanne on haastava mallin kokeilujakson päättyessä, on syytä harkita muita työllistämisen tukimuotoja sen tilalle.   

Ehdotetun tuen mittakaava on riittämätön nuorten työttömyysongelmaan nähden. Se kielii myös laajemmasta työvoimapolitiikan resursointiin liittyvästä ongelmasta. Suomalaisen työvoimapolitiikan resurssointi jää jälkeen esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta. Työttömyyden vähentäminen edellyttäisi sekä resurssoinnin vahvistamista että aktiivisia politiikkatoimia.

Lisätietoja STTK:ssa: Tom-Henrik Sirviö

Ajankohtaista

20.11.2025

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki

Lue
20.11.2025

Antti Palola osallistui viimeiseen ETUC:n hallituksen kokoukseensa – painotti työntekijöiden suojan merkitystä

Lue
20.11.2025

Eläkeuudistus turvaa nuorempien sukupolvien toimeentuloa

Lue
20.11.2025

Työllistämistuki nuorille

Lue
19.11.2025

Jyty: Etelä-Pohjanmaan yt-neuvottelut päättyivät erimielisinä – vähennykset kohdentuvat jälleen pienipalkkaiseen henkilöstöön

Lue
19.11.2025

Jytyn viesti kunnille: Työllisyyspalveluihin panostaminen vähentää työttömyyden kustannuksia – henkilöstöä kuunneltava

Lue
18.11.2025

Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnos

Lue
14.11.2025

Muutosneuvottelut Metsä Groupilla, UPM:llä ja Stora Ensolla

Lue