Suomen työeläkejärjestelmä on vakaalla pohjalla, mutta vuosisadan lopun rahoitushaasteisiin pitää varautua ajoissa.
Työmarkkinajärjestöt sopivat tammikuussa 2025 eläkeuudistuksesta, jossa on monia työeläkejärjestelmää vakauttavia elementtejä. Niistä tärkeimpiä ovat sijoitusuudistus ja vanhuuseläkerahastoinnin vahvistaminen, joilla tavoitellaan etenkin nuoremmille sukupolville pienempiä työeläkemaksuja ja kohtuullista eläkettä.
Kun uudistus tulee voimaan, rahaa pannaan vuosittain aiempaa enemmän sivuun tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskiä osakesijoituksissa lisätään. Osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet paremmin kuin muut sijoitukset, joten uudistuksen odotetaan parantavan sijoitustuottoja.
Vakauttavat elementit pienentävät tarvetta korottaa työeläkemaksuja. Toisaalta työeläkemaksuja ei myöskään lähdetä laskemaan, vaikka sijoitustuotot olisivat hyviä. Puskurilla varaudutaan huonompiin aikoihin. Suomalaisessa järjestelmässä on jo ennen uudistusta käytössä kaksi vakauttajaa, elinaikakerroin ja eläkeiän sitominen eliniänodotteeseen.
Hallitus asetti uudistuksen tavoitteeksi työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden ja riittävän etuustason turvaamisen. Muutosten tuli vahvistaa julkista taloutta vähintään noin 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja vakauttaa eläkevakuutusmaksujen tasoa pitkällä aikavälillä.
Sopimus ylitti hallituksen asettaman tavoitteen reilusti: heti sopimuksen jälkeen tehdyn arvion mukaan julkinen talous vahvistuu 0,57 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus katsoikin, että neuvottelutulos täytti eläkeuudistukselle asetetut tavoitteet, ja uudistusta lähdettiin valmistelemaan sopimuksen pohjalta. Nyt näyttää, että vaikutus julkiseen talouteen on vielä arvioitua huomattavasti suurempi.
Uudistus ei sisällä eläkeleikkauksia eikä eläkeiän nostoa.
Uudistus ei sisällä eläkeleikkauksia eikä eläkeiän nostoa. Eläkeiän nostosta sovittiin jo vuonna 2017 voimaan tulleessa uudistuksessa. Eläkeikä nousee 70 vuoteen, jos eliniänodotteemme kasvaa.
Eläkeikää lähestyvällä ikäluokalla on jo nyt mahdollisuus työskennellä lähes 70-vuotiaaksi joustavan eläkeiän turvin. Monet haluavat työskennellä yli alimman eläkeiän, jos siihen on mahdollisuus. Meillä on kuitenkin työelämässä edelleen ikäsyrjintää, ja osa joutuu työstä pois ennen alinta eläkeikäänsä.
Työurien pidentämiseksi tarvitaan joustoja, osaamisen vahvistamista työuran aikana ja työhyvinvointia parantavia toimia. Erityisen tärkeää on työn muokkaaminen ja toimeentulon turvaaminen, jos palkansaaja joutuu terveyssyistä työstä pois.
Pelko jatkuvista eläkejärjestelmän muutoksista, puheet eläkkeiden leikkauksista ja poliittinen uhka eläkevarojen kanavoimisesta velkaantuneen valtiomme käyttöön heikentävät luottamusta tulevaisuuteen. Ihmisten on hyvissä ajoin tiedettävä, mikä heidän eläkeikänsä on. Se vahvistaa luottamusta eläkejärjestelmään.
Tuoreessa kansainvälisessä vertailussa Suomen sijoitus laski viime vuodesta, mutta oli edelleen hyvä. Vertailussa kiinnitettiin huomiota eläkejärjestelmämme rahoitukselliseen kestävyyteen, ja sitä parannetaan nyt tehtävällä uudistuksella.
Eläkkeiden riittävyyteen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Monella työntekijällä on niin pieni työeläke, että kansaneläke täydentää työeläkettä. Työeläkkeiden korvausasteen pitää olla riittävä, jotta vakuutusmaksuille saadaan todellista vastinetta ja järjestelmä säilyy uskottavana.
Eläkejärjestelmien vertailu on vaikeaa, koska Suomen järjestelmä poikkeaa niin paljon muista. Suomen työeläkejärjestelmä on lakisääteinen ja etuusperusteinen, eli eläke määräytyy ansiotason ja työhistorian pituuden perusteella. Se ehkäisee myös eläkeläisköyhyyttä tehokkaasti.
Nyt on syytä odottaa valmisteilla olevan uudistuksen vaikutuksia. Mahdollisia muutoksia tulee tehdä tietoon perustuen ja harkiten.
Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet säännöllisestä tarkastelusta, joka tehdään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2035.
Kirjoittajat:
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK
Maria Löfgren, puheenjohtaja, Akava
Antti Palola, Puheenjohtaja, STTK
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynässä 17.11.2025.
| 7.11.2025