Viime päivinä Kelaa ja varsinkin Kelan toimihenkilöitä on riepoteltu reippaasti julkisuudessa. Lehtijutut alkoivat Kelan etätyöohjeen päivityksestä ja kelalaisten etätyöskentelyä on kritisoitu aina ministeri- ja kansanedustajatasoa myöten. Positiivista on ollut, että asiaa on kommentoitu myös asialinjalla ja etätyön hyötyjä ja haittoja pohtien, koska molempia näkökulmia löytyy.
Harmillista on, että suurelta osin asiaa on kommentoitu asian vierestä – emme vastusta neljää lähityöpäivää kuukaudessa, vaan haluamme, että 4 lähipäivän vaatimukseen löytyy myös järkeviä poikkeuksia, esim. pitkien työmatkojen tai terveydellisten perusteiden perusteella. Pisin työmatka kotoa lähitoimistoon on 250 kilometriä.
Suurimman osan kelalaisista työ on itsenäistä asiantuntijatyötä, mm. etuusratkaisutyötä, joka on luonteeltaan hyvin itsenäistä ja sopii etätyöksi. Työn isojen tavoitemäärien vuoksi yhteiset palaverit, ovat ne sitten lähipalavereita tai Teamsissä, ovat minimissä. Toki lähityötä tehdään työn luonteen ja vaatimusten mukaisesti, esim. toimistojen palveluneuvojat ovat aina lähityössä. Oleellista on, mikä on lisähyöty lähipäivistä.
Elokuulla pääjohtaja antoi toimeksiannon etätyöohjeen päivittämisestä, jota Monipaikkaisen työympäristön työryhmä alkoi valmistelemaan. Työryhmässä oli mm. esihenkilöiden edustajia ja henkilöstön edustajia. Työryhmän esitys oli, että kuukaudessa olisi neljä lähityöpäivää, mutta työryhmä esitti myös, että esim. pitkien työmatkojen kohdalla lähityöpäivien vaatimusta voitaisiin vähentää.
Tämän jälkeen pääjohtaja kuitenkin linjasi asian, että kuukaudessa on vähintään neljä lähipäivää ja työmatkan pituus tai työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyvät tilapäiset seikat eivät muodosta poikkeuksellista estettä vaaditulle lähityön tekemiselle. Päätös jatkui edelleen, että muista poikkeuksista lähityön tekemiselle voi päättää henkilöstöjohtaja. Lähiesihenkilö tuntee toimihenkilön tilanteen ja työn parhaiten, päätöksellä poikkeukset vietiin monen esihenkilötason taakse henkilöstöjohtajalle.
Etenkin IT-palveluissa on rekrytointien yhteydessä annettu lupaukset laajasta monipaikkaisesta työskentelystä ja laajasta etätyöstä esihenkilön kanssa sopien. Myös talon muissa rekrytoinneissa on käytetty valttina laajaa etätyömahdollisuutta, vaarana on, että vahvoja osaajia lähtee talosta.
Lehtijutun kommentoinnissa kelalaiset saivat paljon lokaa niskaansa. Se, joka väittää, että julkisessa hallinnossa on tänä päivänä leppoisa ja mukava työtahti, ei tunne tämän päivän työnteon todellisuutta.
Kelassa työtahti on koventunut vuosi vuodelta. Tämän päälle hallitusohjelmasta ja vielä lisää vuoden 2024 kehysriihestä Kelalle määrättiin vuosille 2025–2027 yhteensä 45 miljoonan säästöt. Tämä on käytännössä yli 500 toimihenkilön vähennys ja lisäksi säästöjen keräämistä useista muista toiminnoista.
Tämän päälle tuli vielä 50 miljoonan siirtomäärärahojen leikkaus. Samaan aikaan Kelalle tuli toimeenpantavaksi iso määrä lainmuutoksia, joihin ei saatu lisäresursseja. Tulevina vuosina työtä helpottavat mm. robotiikka ja tekoäly, mutta tämä ei ole vielä tätä päivää.
Kelassa työskenteli lokakuussa reilut 8000 henkilöä, tästä suurin osa, noin 6000 työskentelee palvelutoimialalla eli etuuksien ratkaisutyössä, toimistojen asiakaspalvelussa ja puhelinpalvelussa.
Otan esimerkin ratkaisuasiantuntijoiden työstä. Toimihenkilöille on asetettu ratkaisumäärätavoitteet, usein esim. perustoimeentulotuessa tavoitteet ovat niin suuret, että useat toimihenkilöt eivät niihin pääse. Kun lainmuutoksilla heikennettiin mm. työttömyysturvaa ja asumistukea, tämä näkyi perustoimeentulotuen hakemusmäärien kasvuna. Kun samaan aikaan on päällä säästötavoitteet, tämä tarkoitti käytännössä sitä, että toimihenkilöiden ratkaisumäärätavoitteita lisättiin. Vaikka otin esimerkin ratkaisutoiminnasta, säästöt näkyvät saman lailla ympäri koko Kelan.
Etätyössä ei voi lusmuilla, työantajan työnteon seurantavälineet ovat samat digitaaliset seurantavälineet kuin lähityössä. Jos toimihenkilö ei pääse tavoitteisiin, asiaa tarkastellaan seurantalistoilta, joissa näkyvät mm. koska on avattu sähköinen hakemus, koska soitettu asiakkaalle, koska kirjattu kommentti, koska tehty päätös jne. Jos listoilla näkyy aukkoja, näihin pyydetään toimihenkilöltä selvitys. Toki tavoite on, että pääasiassa työnteko perustuisi esihenkilön ja toimihenkilön väliseen luottamukseen.
Perustoimeentulotuen hakemuksia on nyt enemmän, kuin mitä laskennallisesti sitä työtä tekevien toimihenkilöiden määrällä pystytään hoitamaan. Helpotusta tilanteeseen on haettu mm. siirtämällä käsittelijöitä muista etuuksista perustoimeentulotuen käsittelyyn. Osa toimihenkilöistä kertoo, että tekevät minkä ehtivät, enempään ei pysty ja tämän täytyy riittää. Osa kuormittuu ja tavoitteet ja nopeampi työskentely jyskyttävät koko päivän takaraivossa.
Tämän päälle eduskunnassa on valmisteilla perustoimeentulotuen lainmuutos helmikuun alkuun, joka tuo isoja heikennyksiä perustoimeentulotukeen. Lainmuutos lisää työmäärää Kelan ratkaisutoiminnassa ja asiakaspalvelussa. Kela on laskenut, että työmäärän lisäys on noin 130 toimihenkilön työmäärä. Tässä vaiheessa Kela ei ole kuitenkaan saamassa lisärahoitusta lisäväen palkkaamiseen. Ikävää on, että tämä tulee näkymään myös asiakkaille. Lyhyessä ajassa toimihenkilö ei pysty perehtymään asiakkaan kokonaistilanteeseen ja lukemaan kaikkia hakemuksen papereita yhtä huolellisesti. Olemme ihmisiä, emme koneita.
Yhtenä säästökohteena olivat säästöt toimitiloista. 1.10.2025 mennessä 45 toimitilan vuokrasopimus oli irtisanottu ja 22 omistustilaa lakkautettu. Tämän seurauksena noin 350 kelalaisen toimisto on vaihtunut. Toimistojen lakkautukset jatkuvat edelleen. Toimitilojen lakkautuksen myötä toimihenkilöille on tullut pitkiä työmatkoja lähimpään Kelan toimistoon.
Pitkät työmatkat kodista lähimpään Kelan toimistoon vaihtelevat 100 kilometrin molemmin puolin, pisimmillään Kelan lähin toimisto löytyy 250 kilometrin päästä toimihenkilön kotoa. Ja nyt ei puhuta matkasta moottoritietä viilettäen, eikä myöskään aina löydy julkisia liikenneyhteyksiä. Jos toimistoja ei olisi lakkautettu, tuskinpa lähityövaatimus olisi ollut monellekaan ongelma. Kun lähitoimistoja lakkautettiin, neuvotteluissa pitkämatkalaisille luvattiin, että yksi lähipäivä kuukaudessa riittää. Tämä on nyt unohdettu.
Remontoiduissa toimistoissa työtilat ovat avokonttorimaisia isoja työtiloja, joissa monelle keskittyminen on vaikeaa ja työskentely tilassa tuo ylimääräistä kuormitusta. Säästöjen vuoksi toimistot ovat myös ns. ylibuukattuja. Esim. Pirkanmaalla, kun pieniä toimistoja on lakkautettu, Tampereen toimisto on työpaikka lähes 500 toimihenkilölle, mutta työpisteitä toimistossa on vajaat 300.
Kelassa työn tavoitemäärät ovat kovat ja lainmuutoksia on pystytty toimeenpanemaan nopealla aikataululla. Etätyöllä, jossa rauhallinen, keskittymistä tukeva työympäristö tukee työskentelyä, on ollut tässä asiassa isossa roolissa. Iso merkitys on ollut myös sillä, että pitkiin työmatkoista säästyneen ajan on pystynyt käyttämään omaan ja läheisten hyvinvointiin. Hyvinvoiva toimihenkilö on myös tuottavampi toimihenkilö.
Kun asioista alettiin uutisoimaan, monella kansalaisella ja jopa kansanedustajalla oli tarve mollata kelalaisia. Kansanedustaja Ville Rydman pohti viestipalvelu X:ssä, että Lehtosella taitaa olla melkoinen urakka saada jotain ryhtiä tuohon laitokseen. Tämän ulostulon perusteella epäilen suuresti, että Rydman olisi perehtynyt Kelan toimintaan ja sen tunnuslukuihin. Vielä enemmän hämmästyin, kun pääjohtajamme Lasse Lehtonen jakoi kyseisen kelalaisia arvostelevan päivityksen viestipalvelu X:ssä. Jos Kelan pääjohtaja ei puolusta kelalaisia, niin kysyn kuka työnantajan edustaja tällöin puolustaa kelalaisia?
Tämä on todellisuutta Kelan työssä tänä päivänä. Työnantaja antaa resurssit ja ohjeistukset, miten työtä tehdään. Näiden puitteissa toimihenkilöt tekevät parhaansa, emme ansaitse viime päivien mollausta. Kelalaiset tekevät työnsä tunnollisesti ja huolellisesti ja asiakkaiden tilanteet arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Olemme esittäneet työnantajalle neuvottelupyynnön, että etätyöohjeesta ja ohjeen poikkeustapauksista jatketaan neuvotteluita.
Tuija Sarlin
KthLiiton puheenjohtaja
Lisätiedot: KthLiiton puheenjohtaja Tuija Sarlin, tuija.sarlin@kela.fi, 050 558 3588